Etukenossa elämän päättymiseen – hinnat ja saatavuus

Suomessa on liki 30 000 yli 90-vuotiasta ja satavuotiaidenkin m r on kasvanut yli kolmensadan. V est ik ntyy, mutta rahat loppuvat. Suuri osa suomalaisista on vanhoja. Syd n- ja verenkiertoelimist n sairaudet ovat yleisin kuolinsyy. Vanhat syd nsairaat kuormitavat eniten terveydenhoitoa ja heit priorisoidaan. Vanhat eiv t ole mediaseksikk it . Heit kohdellaan kuin he olisivat vain menoer . Pahimmillaan heit syytet n ep onnistumisesta vanhenemisessakin. Onko vanhenemisessa mit n positiivista? Terve vanhuus on mahdollinen. Kun ihminen on psyykkisesti tasapainossa ja kokee el m ns mielekk ksi, on helpompaa pit huolta hyvist elintavoista. Se tarkoittaa, ett vanhuksilla on riitt v sti rahaa, terveydenhuoltoa ja sosiaalista tukea. Vanhuus on my s suhtautumiskysymys, sille ei saa antaa periksi Jokaisella pit olla mahdollisuus el mielek st , omien arvojen mukaista el m . Silloinkin, kun omat edellytykset siihen ovat heikentyneet. On helppo sanoa neen, ett kyll min p rj n, vaikka syd n kuiskaa hiljaa, ett en tied jaksanko en . Kirja kertoo 82-vuotiaan kirjailijan yhdest vuodesta. H nt oli kierr tetty vuoden p iv t perusterveydenhuollon puolella saamatta l hetett tarkempiin tutkimuksiin. Saatuaan vihdoin diagnoosin sepelvaltimotaudista h n on vuoden aikana kokenut pallolaajennuksen (joka ei mennyt putkeen), kuusi tajuttomuuskohtausta ja joutunut seitsem n kertaa sairaalahoitoon. Hoitojen ja l kkeiden maksukatot paukkuivat. Saman vuoden aikana on kuusi h nen l heist n menehtynyt ja h n ollut saattamassa heit haudan poveen tai meren syliin. Kirjoittaja kertoo kokeneensa my s ik syrjint , sit enemm n mit ryppyisemm ksi h nen naamansa on muuttunut. Joskus h nest on tuntunut kuin olisi toisen luokan kansalainen. H n kysyy, mit t ik se koko ihmisen, jos joutuu etsim n jotakin sanaa v h n pitemp n tai ei osaa oitis k ytt uutta sovellusta?