Japani – hinnat ja saatavuus

Suurlähettiläs Pauli Oppaan merkkiteos Japanin talousihmeestä. Japani - Aasian todellinen talousmahti kuvaa Japanin kehitystä toisen maailmansodan jälkeen. Sodan aineellisesti ja henkisesti raunioittamassa maassa amerikkalaismiehitys ja vuosia kestänyt karmaiseva köyhyys aiheuttivat valtavia yhteiskunnallisia mullistuksia. Japani asetti tavoitteekseen länsimaisen tason saavuttamisen ja sen ylittämisen. Ankaralla työllä ja säästäväisyydellä japanilaiset saavuttivat tavoitteensa 1980-luvulla. Japani tunnustettiin yleisesti maailman menestyneimmäksi, useita aloja dominoivaksi teollisuusvaltioksi. Japanin vahvistuva talous herätti Yhdysvalloissa kasvavaa pelkoa ja vihaa. Mielipidemittaus osoitti amerikkalaisten enemmistön pitävän Japanin talousmahtia suurempana vaarana kuin Neuvostoliiton sotilasvoimaa. Japanin huimaavan talousnousun kerskarakenteet romahtivat 1990-luvun alussa. Talouskuplan puhkeaminen ja pankkikriisi aiheuttivat talouselämän pitkäaikaisen hiljaiselon. Japanilaiset näyttivät lukkiutuneen lamaannustilansa puristukseen. Ulkomaailman silmissä Japanin talous rappeutui maailmanmenestyksen johtotähden asemasta haparoivaksi, tietään etsiväksi talousjätiksi. 1990-lukua alettiin kutsua Japanin "kadotetuksi vuosikymmeneksi". YK:n laatiman kehitysindeksin perusteella Japani sijoitettiin kuitenkin vuonna 1995 ensimmäiselle sijalle maailman kehittyneimpien maiden listalla. Japani oli teknologian kehittäjänä trendejä luova ja maailman rahoittajana johtavassa asemassa. Globalisaation ja teknologisen kehityksen myötä Japanin monet järjestelmät ja menettelytavat todettiin vanhentuneiksi. Julkisen ja yksityissektorin uudistuspolitiikalle annettiin prioriteettiasema. Koko yhteiskuntarakennus joutui suuren moukaroinnin kohteeksi. Tilalle haluttiin rakentaa uudet puitteet, jotka soveltuisivat huolehtimaan tietoyhteiskunnan tulevaisuudesta ja ikääntyvän yhteiskunnan tarpeista. Kirja antaa kuvan, millaiseksi Japania ollaan kehittämässä, miten japanilainen yritys toimii ja minkälainen on työn ja työntekijän rooli yhteiskunnassa. Pauli Opas toimi ulkoasiainministeriön kauppapoliittisen osaston päällikkönä vuosina 1979-1984 ja Suomen suurlähettiläänä Japanissa lähes seitsemän vuotta vuosina 1984-1990. Lisäksi hän on toiminut Suomen suurlähettiläänä Korean tasavallassa 1984-1985, Tsekkoslovakiassa ja maan jakautumisen jälkeen Tsekissä ja Slovakiassa 1990-1994. Virkkauransa alkuvuosina Opas toimi lehdistö- ja kulttuuriasioita hoitavana konsulina Kölnissä Länsi-Saksassa 1963-1967 ja samoja asioita hoitavana lähetystösihteerinä Washingtonissa olevassa suurlähetystössä Yhdysvalloissa 1967-1970. Lainauksia kirjan saamista arvosteluista "Kuuden vuoden oleskelu Japanissa teki Oppaasta epäilemättä Japanin tuntijan ja Japanin ystävän." - Esko Rantanen / Talouselämä "...mainio, perusteellinen mutta yleistajuinen... Kirja onnistuu lähes joka sivulla avaamaan lukijalle uusia näkökulmia." - Matti Kalliokoski / Sanomalehti Ilkka (12.08.2007) "Kirjaa pidetään ehkäpä merkittävämpänä suomalaisena Japanin taloutta käsittelevänä teoksena." - Suomen Tokion suurlähetystön verkkosivut (23.8.2007) "... Opas on kirjoittanut järeän teoksen Japanin talouslamasta ja sen jälkeisestä kehityksestä...itäisestä saarivaltiosta ja sen yhteiskunnasta kiinnostuneelle [kirja] on hyvin antoisa." - Seppo Heikki Salonen / Uutispäivä Demari (6.11.2007)