Kadonnutta huvilakulttuuria etsimässä – hinnat ja saatavuus

Kirja kuvaa eteläisen Saimaan rantamille autonomian aikana, 1890-luvulla syntynyttä ja aina 1940-luvulle jatkunutta suomalaisten säätyläisten kesänviettoa ja huvilaelämää. Aatesuuntauksena taustalla vallitsi 1800-luvun alussa virinnyt suomalaisuusaate tavoitteenaan yksi kansa ja yksi kieli. Aate innoitti keskiluokan sivistyneistöä siirtymään kesänviettoon luonnontilaisiin maisemiin ja lähiyhteyteen köyhän, oman kansan kanssa sekä elämään omavaraistaloudessa kuten kansa teki. Saimaan kanavalla oli merkittävä asema huvilakulttuurin rakentumisessa eteläisen Saimaan rantamille. Kanavansuun itäpuolella entisen Lappeen pitäjän Laihian ja Hartikan kyliin alkoi nousta säätyläishuviloita: Viipurin alueelta Myllyniemen laelle huvilansa rakensivat tohtori Uno Winter, tuomari Nils Jack ja viipurilainen leskirouva Viktoria Berg (o.s. Wahl) perheineen. Murheistenrantaan, kanavan lähelle nousi sitä ennen eversti Kurt Westlingin huvila ja mäen päälle – kuin kruunuksi – kohosi keisarin sivuadjutantti, vapaaherra, kenraaliluutnantti Gustaf Axel von Kothenin huvila. Von Kothen oli myös Vaasan ja Hämeen läänien entinen kuvernööri. Säätyläisten kesänvietto alueella alkoi kuitenkin 1891 Laihian talon maatalomajoituksesta. Siellä viiden kokonaisen kesän ajan viettikin kesiään nykyisen Airbnb-vuokrauksen tapaan tunnettu lehtori Antti Jalava perheineen. Julkaisussa kerrotaan lehtori Jalavan päiväkirjamerkintöihin pohjautuen perheen kesänvietosta tilalla ja sen rantamaisemissa. Kerran kesässä Jalavien luona maatilalla vieraili myös Lappeenrannassa lapsuudessaan asunut Anni Swan, josta tuli myöhemmin tunnettu lastenkirjailija, sisartensa kanssa. Kadonneiden huviloiden rakentumista, arkkitehtuuria ja huvilaelämää kuvataan tarkasti säilyneiden asiakirjojen, vanhojen karttojen ja valokuvien täydentämänä. Kuvauksensa saavat alueen kulttuurihistorialliset muistomerkit ja säätyajan muuttumista sekä uutta aikaa ennakoivat alueelle saapuvat uudet elinkeinot sahoineen, työläisasutuksineen ja äänimaisemaa elävöittävine vesikuljetuksineen. Ajankohtaisuudellaan kirja on ainutkertainen valtakunnanrajan ollessa suljettuna jo useamman vuoden ajan maailmanpoliittisesta tilanteesta johtuen. Viipurin suunnasta rajan takaa- edes Saimaan kanavaa pitkin - ei toistaiseksi enää saavu minkäänlaisia kesänviettäjiä Saimaan rannalle. Kirja on Lappeen Lepolan hautausmaasta vuonna 2010 julkaistun kirjan sisarkirja. Kirjoittaja Tuula Airio on Lappeella syntynyt, alueella kasvanut taidehistorioitsija (FM) ja tietokirjailija.