Koelentäjänä lentokonetehtaalla – hinnat ja saatavuus

Valmetin lentokonetehdas päätti 1980-luvun alussa lähteä kehittämään Valmet L-70 Vinka -alkeiskoulukonetta eteenpäin nopeammaksi, potkuriturbiinimoottorilla ja sisäänvedettävällä laskutelineellä varustetuksi nelipaikkaiseksi jatkokoulutuskoneeksi. Kustannusten minimoimiseksi päätettiin käyttää mahdollisimman paljon Vinkan työvälineitä. Valmet L-80 TP Military Trainer eli ”Turbo-Vinha” lensi ensilentonsa 12.2.1985. Kone tuhoutui kuitenkin 14. lennollaan vieden mukanaan koelentäjä everstiluutnantti Paavo Janhusen ja koelentoinsinööri Juhani Jääskeläisen. Kehitystyötä jatkettiin ja rakennettiin uusi prototyyppi, joka sai nimen Valmet L-90 TP Redigo. Koelentäjä, majuri Ari Piippo aloitti koelentotehtävät keväällä 1986. Toinen proto lensi ensilentonsa 1.7.1987 ja kolmas 2.12.1987. Kolmas prototyyppi tuhoutui lentonäytöksessä Belgian Kleine Brogelissa 29.8.1988 vieden mukanaan koelentäjä Ari Piipon. Noiden tapahtumien aikaan kirjan kirjoittaja majuri Erkki Ikonen oli Tiedustelulentolaivueen komentaja sekä MiG-21BIS- ja BAe Hawk -lentäjä. Hän sai syksyllä 1988 pyynnön siirtyä Valmetin koelentäjäksi. Ikosella ei ollut koelentokoulutusta, mutta hän arveli kykenevänsä jatkokoulutuskoneen koelentoihin. Hän lensi viimeisen MiG-21BIS-lentonsa 31.1.1989 ja siirtyi seuraavana päivänä Valmetin koelentäjäksi. Kirja kertoo ajoista, jolloin Valmet Redigosta kehitettiin sarjatuotantokelpoinen lentokone. Se kertoo koelentotyöstä, sattumuksista, kotimaisista ja ulkomaisista vieraista sekä lentonäytöksistä, mutta myös komennuksista Redigon merkeissä muun muassa Meksikoon, Syyriaan ja Eritreaan vuosina 1993-1995.