Matkaopas Pohjois-Norjan linnoitteille – hinnat ja saatavuus

Saksa hyökkäsi Norjaan 9.4.1940, ja sen onnistui kahdessa kuukaudessa vallata maa. Miehityksen tarkoitus oli alun perin varmistaa rautamalmin saanti Ruotsista. Pian kuitenkin rautamalmia tärkeämmäksi tulivat Petsamon Kolosjoen nikkeli ja kupari, joista erityisesti nikkeli oli Saksan sotataloudelle elintärkeää. Norjan miehitys kesti liki viisi vuotta. Sinä aikana se rakensi mittavan rannikkotykistön linnoitejärjestelmän suojelemaan rannikon laivalinjoja ja Kirkkoniemeen päättyvää Valtakunnantietä 50, jolta oli yhteys myös Suomen Petsamoon. Pääaseina tykkipattereilla oli sekalainen kokoelma enimmäkseen sotasaaliina saatuja tykkejä. Suomen välirauhan jälkeen Neuvostoliitto aloitti hyökkäyksensä Saksan pohjoisia joukkoja vastaan, ja myös Suomi joutui ajamaan entisen aseveljen maastaan. Lokakuun alkupuolella Saksan joukot - saatuaan luvan päämajastaan - luopuivat Kolosjoen kaivoksista ja vetäytyivät viivyttäen Lyngen-vuonon linjalle. Neuvostoliiton joukot seurasivat vain Tenovuonolle ja -joelle (Tana) saakka. Vetäytyessään saksalaisjoukot veivät pääosan rannikkotykeistään mukanaan ja räjäyttivät linnoitteet. Jotkut linnoitteet on räjäytetty perusteellisesti, joistakin on räjäytetty vain suojat ja jotkin kohteet jäivät räjäyttämättä. Tämä kirja on matkaopas Altan luoteispuolelta viimeisille Lyngen-linjan ulkopuolelle jääville ja ensimmäisille Lyngen-linjan rannikkotykistön kanta- ja kenttälinnoitteille Lyngseidetissä. Se perustuu vuonna 2025 tehtyihin tutustumismatkaan useimmille kirjassa esitellyille kohteille. Kirja kertoo jonkin verran linnoitteiden historiasta ja aseistuksesta, mutta pääasiassa se on matkaopas, jonka avulla löydät linnoitteet itse ja voit tehdä omat havaintosi. Toki kirjassa on kuvia myös linnoitteiden nykykunnosta.