TUL Suomen ja työväen asialla – hinnat ja saatavuus

Onko työväen urheiluliikkeen, TUL:n alasajo 1990-luvulla osasyy vasemmiston kannatuksen heikkenemiseen vaaleissa, katkaisiko se työväenliikkeen perinteiset siteet urheilevaan nuorisoon ja sitä tietä laajoihin nuorisojoukkoihin? Tämä väite on esitetty usein ja viime aikoina yhä vakuuttuneemmin presidentin vaalien kokemuksella. Se tulee esille myös toimittaja Sakari Selinin kokoamassa artikkelikokoelmassa TUL Suomen ja työväen asialla, joka on juuri ilmestynyt DSL:n kustantamana. Suomen urheilua ravisteli 1990-luvun puolivälissä rakennemuutos, jonka seuraukset ovat olleet työväen urheiluliikkeelle tuhoisat, kuten koko Suomen edustusurheilulle. Kun urheilun määrärajat ovat moninkertaistuneet, tulokset ovat olleet monissa lajeissa jyrkässä laskussa. Nyt kysytään miksi työväen kilpa- ja urheilu haluttiin tuolloin tuhota? Miten oli mahdollista, että yhtäkkiä työväen urheiluliikkeestä annettiin vuosina 1995-1996 potkut päteville ja kokoneille 70 urheiluohjaajalle ja valmentajalle? Miksi kukaan ei protestoinut, kun TUL:n vuosittainen valtionapu pudotettiin 32 miljoonasta 8 miljoonaan markkaan? Kirjoittaja vertaa aikaa lapualaiskauteen, jolloin TUL:ltä lopetettiin valtionapu 1932 - 1934 ja toteaa: "Lapualaiskaudesta selvittiin kolmessa vuodessa, mutta viimeisimmästä ei vieläkään." Miksi presidentti Urho Kekkonen, itse entinen urheilujohtaja, tuki voimakkaasti itsenäisen TUL:n toimintaa sekä sanoissa että teoissa? Ovatko hänen argumenttinsa yhä pätevät? Eräs tulenarka ja vähän tunnettu asia on SKP:n urheilupoliittisen johdon vierailu Kremlissä 1975. Mistä siellä neuvoteltiin ja mitä sovittiin? Kysymyksiä on paljon Osaan niistä kirja antaa vastauksia. Eräs suuri asia, johon etsitään vastausta on: nouseeko TUL vielä? Näiden asioitten ohessa teoksessa on monia muita mielenkiintoisia ja unohdettuja tietoja työväen urheiluliikkeen vaiheista Suomessa ja Euroopassa. Runsas kuvitus TUL:n loiston ajoista ja henkilöistä täydentää antoisaa kokonaisuutta.