Watt – hinnat ja saatavuus

Tämä varhainen Samuel Beckettin romaani kertoo irlantilaisen palvelijan ja hänen isäntänsä groteskin ja epätodennäköisen tarinan. Sen kieli on radikaalin kaunista, sen proosa julman älykästä. Wattin upeasti toteutetun mustan komedian ydin lepää siinä voimakkaassa ja pelottavassa visiossa, joka teki Beckettistä yhden 1900-luvun vaikutusvaltaisimmista kirjailijoista. Kirja kertoo miehestä nimeltä Watt. Juoni on varsin yksinkertainen: Watt matkustaa raitiovaunulla sekä junalla arvoituksellisen herra Knottin talolle, jossa hän palvelee aikansa. Tietyn ajan kuluttua, kun seuraava palvelija saapuu, Watt lähtee herra Knottin talosta, kävelee asemalle ja ostaa lipun pääteasemalle. Tämän kaiken meille kertoo Sam, joka on kuullut kertomansa Wattilta itseltään paikassa, jossa he kumpikin asuvat ja joka lähinnä muistuttaa valtaisaa mielisairaalaa. Romaanissa ei ulkoisesti siis tapahdu paljon; se kuvaakin varsinaisesti Wattin pään sisäisiä ajatuksia ja mietteitä. Watt jatkaa näin Joycen tapaan modernistisen kirjallisuuden perinnettä, jossa keskeinen ongelma on kuilu ihmisen tajunnan ja todellisuuden välillä. Watt on tyylivirityksiltään monipuolisuuden ihme; se on sydäntä raastavan traaginen, siinä on posketonta komiikkaa ja railakasta herjaa. Lisäksi se on filosofinen teksti, jonka analyysin kohteena on itse kieli. Caj Westerberg sai käännöksestä merkittävän kaunokirjallisen teoksen erinomaisesta suomennoksesta myönnettävän Agricola-palkinnon vuonna 2007. Irlantilaissyntyinen Beckett kirjoitti Wattin vuosina 1942–1945 piileskellessään Etelä-Ranskassa saksalaismiehityksen aikana. Vuonna 2006 tulee kuluneeksi 100 vuotta Samuel Beckettin (1906–1989) syntymästä. Beckett tunnetaan Suomessa lähinnä näytelmistään, mutta hän kirjoitti myös runoja, lyhytproosaa sekä romaaneja. Samuel Beckett (1906–1989) opiskeli kirjallisuutta Dublinin Trinity Collegessa ja asui Pariisissa vuodesta 1928 alkaen eräin keskeytyksin. Pysyvästi hän muutti sinne vuonna 1937. Ystävystyttyään James Joycen kanssa hän toimi jonkin aikaa tämän palkattomana apulaisena. Beckett toimi myös yliopiston lehtorina Dublinissa ja Pariisissa 1928–31. Sodan aikana Beckett osallistui Ranskan vastarintaliikkeeseen ja työskenteli maatyöläisenä. Beckett kirjoitti sekä englanniksi että ranskaksi. Vaikka hänet tunnetaan parhaiten näytelmistään, joista on suomennettu mm. Huomenna hän tulee (En attendant Godot, 1952) ja Leikin loppu (Fin de partie, 1957), hän kirjoitti läpi elämänsä myös proosaa ja lyriikkaa. Monet kriitikot pitävät Beckettin romaaneja, pienoisromaaneja ja lyriikkaa muodon mestariteoksina ja katsovat niiden olevan keskeisiä tämän modernismin mestarin ja James Joycen manttelinperijän kokonaistuotannon ymmärtämisen kannalta. Samuel Beckett sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1969.