Ahmed Ladarsi

Mehiläistarhaus on yhä suositumpi harrastus, josta tulee usein maatalouden sivuelinkeino, ja Suomen markkinoille mahtuu lisää terveellisen luomuhunajan tuottajia. Mehiläisten elämää ja käyttäytymistä on kiehtovaa seurata, kehittyä itse yhdyskunnan hoitajana ja kehitellä hunajasta herkullisia tuotteita. Oman tarinansa kertovat kirjassa Marbackan hunajatilan, Osuuskunta Hunaja-Kymin, Mettälän mehiläistarhojen, Hyvämäen Mehustamon ja Mikon Hunajan yrittäjät sekä harrastajat Henri ja Marika. Pitkän linjan mehiläistarhaaja Jani Korpi antaa neuvoja alasta kiinnostuneille ja kertoo elinkeinon vaiheista Suomessa. Makea elämä on myös ruokakirja, jossa on yli 40 kuvitettua ruokaohjetta. Hunajan avulla saat liha-, kana- ja kalaruokiin hienoja makuja, teet maistuvia kasvisherkkuja, jälkiruokia ja smoothieita. Hunaja kruunaa myös juustoherkut ja maustaa leivän.

Jussi muokkasi soita kuokalla viljelykelpoisiksi maiksi, se ei ole vitsi eikä satu. Jussi viljelee maita edelleen, seuraa kehitystä ja omaksuu uusia työmenetelmiä. Tämä kirja ei ole ns. perinneruokakirja. Kirjani on ennen kaikkea kunnian ja kiitoksen osoitus kaikille, jotka tekevät mahdolliseksi sen, että meillä on ruokaa. Käymme ostoksilla elintarvikekaupoissa ja kannamme kotiin ruokakasseja. Nautimme ruoasta arjessa ja merkkipäivissä, ajattelematta antimien kulkua ennen kuin ne päätyvät meidän keittiöömme ja meidän ruokapöytäämme. Tottakai teemme työtä ja maksamme kaikesta mitä masumme ottaa vastaan. Ei siitä ole kauan, kun seitsemänkymmentäviisi prosenttia Suomen väestöstä eli suoranaisesti tai epäsuoranaisesti maa- ja kalataloudesta. Kotipuutarhurit ja palstanviljelijät ovat aktiivisesti monipuolistaneet Suomen ruokakulttuuria tuomalla siemeniä ja taimia maailmalta. Mansikan tehoviljely on alkanut vasta kuusikymmentä vuotta sitten. On vielä paljon kasveja ja hedelmiä, jotka kasvavat vain viljelypalstoilla ja kotipuutarhoissa. Suomalainen maanviljelijä osasi taidokkaasti tehdä maaperästä hedelmällisen ja hyödyllisen sekä ihmiskunnalle että eläinkunnalle. Keittiössämme on viljaa, vihanneksia, hedelmiä, marjoja, lihaa, kalaa ja muita herkkuja. Kehitys menee jatkuvasti eteenpäin, maailman laajuinen vapaakauppa on muuttanut ruokakulttuuriamme dramaattisesti, enkä tarkoita kielteisellä tavalla. Elintarvikekaupat ja ravintolat tarjoavat uusia tuotteita ja erilaisia trendejä. Kiitän kaikki, joiden avulla, olen rakentanut tämän kirjan. Olen koonnut tässä kirjassa tunnettuja ja vähemmän tunnettuja ruokia. Ideani on palata vuosisata taaksepäin ja käyttää Suomen luonnossa, pelloissa ja vesissä kasvavia raaka-aineita. Ruoat ovat edullisia, helposti valmistettavia ja ovat maukkaita. Kirjani ruoka ohjeet ovat joustavia, raaka aineet ja niiden määrät voit hyvin käyttää mielesi ja makusi mukaan. Ruoanlaitto ja ruokailu ovat iloisia hetkiä. Ruoka tehdään perheelle, ystäville ja rakkaille ihmisille. Annetaan ruoalle arvo, niin se maistuu paremmalta. Arvostetaan kaikkia niitä, jotka tuottavat ruokaamme. Ahmed LadarsiInkeroinen

Jokainen suomalainen on maistanut mämmiä, tuota mielipiteitä jakavaa perinneruokaa. Ahmed Ladarsin Mämmi-kirja suo tilaisuuden tarkistaa mielipidettään mämmistä. Teos on ensimmäinen laatuaan, eikä siinä ei ole unohdettu mämmin historiaa ja siihen nivoutuvia perinteitäkään. Mämmi-kirja on kappale suomalaista ruokahistoriaa ja -kulttuuria: se kertoo mämmin taipaleen pellosta ruokapöytään. Tämän ainutlaatuisen teoksen sivuilla vanha keittotaito herää eloon, mutta perinteinen mämmi on upotettu moderneihin puitteisiin. Kirjan sivuille on loihdittu noin 80 erilaista tapaa käyttää mämmiä leivonnassa ja ruuanlaitossa - osa sellaisia, joista mämmin kiihkeinkään puolestapuhuja ei olisi osannut uneksia! Kirjailija ei ole perisuomalainen: Ahmed Ladarsi - pitkän ruoanlaittokokemuksen omaava kokki, keraamikko ja kuvanveistäjä - on kotoisin Pohjois-Afrikasta. Ensikosketuksensa mämmiin hän sai jo vuonna 1978. Mämmiaiheisen kirjan laatiminen alkoi kypsyä hänen mielessään vähitellen, ja hän on työstänyt kirjaa viimeisen neljän vuoden ajan. Kaikki reseptit ovat hänen itsensä kehittämiä. Myös kirjan kuvat ovat tekijän käsialaa.