Aleksanteri Ahola-Valo

Aleksanteri Ahola-Valon (1900-1997) Koulupojan päiväkirjat kertovat vuodesta 1907 vuoteen 1915 lapsiyhteisöstä, joka rakensi omaa maailmaansa tsaarin Venäjällä keskellä ihmiskunnan historian myllerrystä.. Päiväkirjan kirjoittamisprosessista kertoo Serafiiman ja Alikin (Ahola-Valo) keskustelu:- Alik, kirjoitatko joka päivä päiväkirjaa vai kirjaatko vain tärkeimmät tapahtumat?- Enemmän kirjoitan ajatuksistani, siitä mitä ajattelen ympäröivästä elämästä.- Oi, miten mielenkiintoista! Entä oletko joskus kirjoittanut minusta ja Anechkasta?- Aina kun tapaamme ja siitä, mistä puhumme.- Kirjoitat siis myös tästä tapaamisesta ja siitä, mitä puhumme?- Ehdottomasti, koska on mukavaa lukea, kun nämä päivät ovat iäksi kadonneet. Päiväkirjan kirjoittaminen on tilintekoa tulevaisuutta varten, jotta ei toistaisi virheitä ja olisi mahdollisuus uudistua, kasvattaa itseään ja tulla paremmaksi kuin on ollut... Päiväkirja on sielun ydinhermo. Se kuvastaa aikansa historiaa, toimii dokumenttina aikakauden sydämen lyönneistä. Me elämme pahuuden aikakaudella. Ja tästä vaikeneminen merkitsee myönnytystä, pahuuden hyväksymistä. Serafima! Jos puutteista vaietaan, merkitsee se sitä, että hyväksymme pahuuden ja kaiken sen, mitä ilman maailma olisi suurenmoinen paikka. (päiväkirja 5.1.1915)Jos kaikki, lapset ja aikuiset voisivat juoda samaa valoa, jota Ahola-Valo antoi maailmalle jo pienenä lapsena, eläisimme muuttuneessa maailmassa, rauhassa, rakkaudessa ja valossa. (Thomas McElwain Kuopio 2023)

Maailmanluokan sensaatio ? Jos ja kun Aleksanteri Ahola-Valon (1900-1997) Koulupojan päiväkirjojen lasten koulu todetaan historiallisessa tutkimuksella todeksi, niin kyseessä on maailmanluokan sensaatio (Alik Aholan omatoimikoulu, YouTube, Itä-Suomen yliopiston luento). Milloinkaan reformipedagogiikka ei ole pystynyt samaan. Nyt on ilmestynyt päiväkirjasarjan osa 7, vuosi 1914. Nuorukaiseksi varttunut Ahola-Valo johtaa oman koulun rakentamisprojektia, saa avustusta tsaarittarelta, keskustelee kasvatustieteestä pedagogien kanssa, tekee yhteistyötä Venäjän vallankumouksen valmistelussa, kokee alkavan maailmansodan alkutahdit, kokee toteuttavansa aitoa kristillisyyttä ja kärsii uskonnollisesta fanatismista. Ahola-Valon kuvaa äärimmäisen yksityiskohtaisesti ainoalaatuista kasvatusprojektia yhteiskunnan ja maailman myllerrysten keskellä pienessä huvilayhdyskunnassa noin 60 km:n päässä Pietarista. Ahola-Valon ja muiden nuorukaisten ihanteellinen kasvutarina kohtaa ympäröivän maailman realiteetit.

Aleksanteri Ahola-Valo (1900-1997) ryhtyi pitämään päiväkirjaa 30.8.1907. Nyt julkaistava Koulupojan päiväkirja -sarjan kuudes osa kattaa vuoden 1913 päiväkirjat. Koulupojan päiväkirjat ovat erityislaatuinen katsaus 1900-luvun alkuun ja tulevan taiteilijan ja kasvatusajattelijan tarkkanäköisiin havaintoihin maailmasta, jonka ovat rakentaneet toisaalta viisaat ja rakastavat, toisaalta heikot ja typeryyksiin sortuvat aikuiset. Päiväkirjat ovat ylistyslaulu ihmisrakkaudelle, kasvatuksen voimalle ja ajattomalle tarinankerronnan tehtävälle. Haastateltuaan 87-vuotiasta Aleksanteri Ahola-Valoa kirjailija Tuula-Liina Varis kirjoitti: ”Aleksanteri Ahola-Valoa hämmästyttävämpää ihmistä en ole milloinkaan tavannut, enkä tule tapaamaan” (Kansan Uutiset, Viikkolehti 8.8.1987). Samaan tapaan voi varmaan todeta lukija, joka tutustuu koko Koulupojan päiväkirjojen sisältämään tekstimassaan: hämmästyttävämpää tekstiä en ole milloinkaan kohdannut, enkä tule kohtaamaan. Julkaistuissa Koulupojan päiväkirjan kuudessa osassa on yhteensä 2046 tiivistä sivua tekstiä, joka kuvaa Ahola-Valon elämää 30.8.190731.12.1913. (Osan kuusi esipuheen alku)Akseli Gallen-Kallelan museossa on esillä 21.9.2019-19.1.2020 näyttely Aleksanteri Ahola-Valo - Tie arvoelämään. Näyttelyssä Gallen-Kallelan ja Ahola-Valon teokset keskustelevat keskenään ja esillä on vahvasti myös Ahola-Valon kasvatuksellinen ajatusmaailma ja hänen Koulupojan päiväkirjansa. Näyttelyn yhteydessä julkistetaan Koulupojan päiväkirjan osa 6. Kansikuvan taideteos: Aleksanteri Ahola-Valo, 1964. Esperanto-monumentti 1. 61 cm x 44 cm, akvarelli, väriliitu.

Aleksanteri Ahola-Valo (1900-1997) alkoi elokuussa 1907 kirjoittamaa päiväkirjaa, jota Elpo ry on julkaissut Koulupojan päiväkirja -sarjana vuodesta 1985 lähtien. Kirjasarja on saanut huomattavan arvostelumenestyksen, ja siitä on tehty Suomessa myös koko illan elokuva (Valo, 2005, ohj. Kaija Juurikkala). Kauan odotetussa osassa 5 Ali-poika elää lapsuuttaan tsaari Nikolai II:n ajan kuohuvalla Venäjällä vuonna 1912. Vuotta leimaavat maailmaa vavahduttaneen Titanic-onnettomuuden lisäksi kasvavat yhteiskunnalliset jännitteet. Ali saa käyttää tarkkaa havaintokykyään ja muistiaan kamppailussa hänen ystäviään uhkaavia voimia vastaan. Lasten leikkikoulu, jonka syntymävaiheita seurattiin Koulupojan päiväkirjan ensimmäisissä osissa, jää kertomuksessa nyt vähemmälle huomiolle. Ali jatkaa seikkailujaan kasvatuksen tiellä tekemällä tutkimusta orpokodin oloista kuin varttunut kasvatustieteilijä tai salapoliisi. Koulupojan päiväkirjat ovat erityislaatuinen katsaus 1900-luvun alkuun ja tulevan taiteilijan ja kasvatustieteilijän tarkkanäköisiin havaintoihin maailmasta, jonka ovat rakentaneet toisaalta viisaat ja rakastavat, toisaalta heikot ja typeryyksiin sortuvat aikuiset. Päiväkirjat ovat ylistyslaulu ihmisrakkaudelle, kasvatuksen voimalle ja ajattomalle tarinankerron tehtävälle.