Aleksi Lehikoinen

How do snowmen cope with the warm summer? Snowman Nuoska and the story of trees is a fairy tale about the world and history of snowmen, but also about the other life on the planet Nivalis. Snowmen have a lot of different ideas in their big rounded heads, and they do all sorts of things. But why do snowmen have a special relationship with trees?

Miten lumiukot selviävät lämpimästä kesästä? "Lumiukko Nuoska ja puiden tarina" on satu lumiukkojen maailmasta ja historiasta, mutta myös muusta elämästä Nivalis -planeetalla. Lumiukkojen suuriin pyöreisiin päihin mahtuu paljon erilaisia ajatuksia, joiden myötä ne puuhastelevat kaikenlaista. Mutta miksi lumiukoilla on erityinen suhde puihin?

Kymmenet tuhannet tukkasotkat ilmestyvät yhtäkkiä talvehtimaan Ahvenanmaan rannikolle. Teerien poikaset kuoriutuvat entistä kylmempään keliin ja kuolevat. Kahlaajalintujen pesiä tuhoutuu toisaalla tulvien ja toisaalla työkoneiden alle. Lintujen veriloiset leviävät. Metsissämme harmaat lehtopöllöt vaihtuvat ruskeisiin. Varpuset kutistuvat. Tunturien linnut katoavat. Ilmastonmuutoksella on näppinsä pelissä tässä kaikessa. Muutos ei vaikuta vain säähän. Se muokkaa elinympäristöjä ja ravintoverkkoja monin tavoin. Lajien väliset suhteet, ympäristön kemia, luonnon aikataulut ja jopa lajien perimä ovat jo muuttuneet. Monet näistä asioista ovat tapahtuneet vain muutamien vuosikymmenten kuluessa. Ja vauhti kiihtyy. Millainen ympäristömme on tulevaisuudessa? Tarkkailemalla lintuja pystymme päättelemään paljon ilmastonmuutoksen vaikutuksista koko luontoon. Linnut ja ilmasto on kertomus muutoksesta ja kaikista meistä sen keskellä. Luonnosta, linnuista ja ihmisistä. Kirja vie mukanaan muuttuvaan luontoon Ahvenanmaalta Kilpisjärvelle. Kirjailija Mari Pihlajaniemi ja valokuvaaja Heikki Eriksson matkustavat talvimyrskyssä saaristoon tekemään lintulaskentoja, rämpivät tutkijoiden mukana metsissä ja rannoilla, istuvat peltojaan äestävän viljelijän traktorissa ja vaeltavat rinkat selässään tuntureilla. Lukuisten taitettujen kilometrien, käytyjen keskustelujen ja läpi kahlattujen tutkimusten jälkeen on selvää, että mikään ei ole enää kuten ennen. Mari Pihlajaniemi on biologi, vapaa toimittaja ja tietokirjailija. Heikki Eriksson on valokuvaaja ja pitkän linjan lintuammattilainen. Aleksi Lehikoinen on intendentti Helsingin yliopiston Luonnontieteellisessä keskusmuseossa ja johtaa The Helsinki Lab of Ornithology -tutkimusryhmää.

Suomessa vuonna 1913 alkanut lintujen rengastus on tuottanut yli 10,8 miljoonaa rengastusta, joista on saatu 1,2 miljoonaa tapaamisilmoitusta. Tämä Luonnontieteellisen keskusmuseon Rengastustoimistoon koottu aineisto vastaa moniin mielenkiintoisiin kysymyksiin, kuten miten pitkään lintumme elävät, minne muuttolintumme matkaavat ja mitkä tekijät niitä matkoillaan uhkaavat. Aiemmin julkaisematonta tietoa pursuava Suomen Rengastusatlas on koottu kiitokseksi ja kannustukseksi vapaaehtoisille rengastajille, vihjeeksi tutkijoille ja ainutlaatuiseksi tietopaketiksi viranomaisille ja kaikille linnuista kiinnostuneille. Tässä kirjan toisessa osassa kerrotaan rengastuksen avulla tehtävästä tutkimuksesta, lintuasemista ja sisämaan seurantapyynnistä sekä luodaan lyhyt katsaus Suomesta löydettyihin ulkomailla rengastettuihin lintuihin. Lajikohtainen esittely käsittää heimot lokeista sirkkuihin. Suomen Rengastusatlaksen tekemistä ovat rahoittaneet Koneen Säätiö, Maj ja Tor Nesslingin Säätiö ja ympäristöministeriö.