Alina Kuusisto

Suomen ja Venäjän välisen rajan avautuminen 1980-luvun lopulla oli mullistava tapahtuma. Rajan takaa paljastui – puolin ja toisin – toisenlainen todellisuus, mutta ennen kaikkea raja nähtiin mahdollisuutena. Raja ei enää erottanut, vaan yhdisti. Nopeasti kasvanut kauppa, matkailu, lähialueyhteistyö ja kehittämishankkeet tarjosivat työtä ja loivat uskoa tulevaan. Kirjassa tarkastellaan rajan ylityksiä, yhteistyötä ja toimijuutta. Keskiössä ovat arjen toimijat, ne kymmenet ja sadat suomalaiset, jotka ylittivät Niiralan rajan. Kirja kertoo heidän kokemuksistaan ja ajatuksistaan. Kantavana teemana kulkee ajatus alueellisesta ulkopolitiikasta. Itä-Suomen maakunnilla näytti olevan hetki valtaa toimia omin ehdoin.

Nurmeksen kuntahistorian järjestyksessä kolmas osa tuo paikkakunnan ja sen väestön historiankirjoituksen nykyaikaan vuodesta 1910 vuoteen 2020. Tarkastelussa on viisi laajaa teemakokonaisuutta: väestö ja hyvinvointi, toimeentulo, sivistys ja hengellinen elämä, poliittinen elämä ja poikkeusolot sekä perusrakenteet. Historiateos peilaa Nurmeksen muutosta osana suomalaisen yhteiskunnan kehityslinjoja ja murrosaikoja sekä valottaa paikkakunnan erityispiirteitä ja vetovoimatekijöitä vankkaan ja monipuoliseen lähdeaineistoon tukeutuen. Tekstiainesta täydentää arkistoista ja yksityishenkilöiltä koottu runsas kuvitus. Teoksen varsinainen kirjoittajakunta koostuu Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukseen kiinnittyvistä historiantutkijoista. Mukana on myös syventäviä tekstejä alojensa erityisasiantuntijoilta.

Baarikierros kuljettaa lukijoita ravintoloissa kaupungista maaseudulle, lähiöpubeista seurapiirien sydämeen ja 1600-luvulta 2000-luvulle. Kirja kuvaa pohjoiskarjalaisen ravintolaelämän muutosta ja sen omintakeisia mutta silti vahvasti aikaansa liittyviä ilmiöitä. Samalla se peilaa suomalaista ravintolakenttää ja yhteiskunnan modernisoitumista. Sukupuolten välinen tasa-arvoistuminen, tapakulttuurin normien keveneminen, alkoholipoliittisen säätelyn purkaminen, kaupungistuminen ja markkinatalouden nousu ovat esimerkkejä ravintolaelämään vaikuttaneista kehityskuluista. Kirjan kahdeksaa artikkelia ja tietolaatikoita täydentää runsas kuvitus.

Kirjassa tarkastellaan yliopistojen ja yhteiskunnan suhteen kehitystä Joensuun korkeakoulun politisoitumisesta 1970-luvulla käydyn keskustelun kautta. Kirja valottaa korkeakoulun asemaa paikallisten odotusten, yliopistoradikalismin ja modernisoitumisen keskellä. Tarkastelussa politisoitumisen laajemmat merkitykset 1970-luvun korkeakoulukontekstissa. Laaja haastattelu- ja sanomalehtiaineisto tarjoavat mahdollisuuden peilaa toisiinsa aikalais- ja muistelutulkintoja. Kirjan toimijoita ovat joensuulaisten lisäksi mm. opetusministerit Johannes Virolainen ja Marjatta Väänänen