Allan Tiitta

Tiesitkö, että suomalaiset ovat joskus hyökänneet Ruotsiin? Tai että koulupoikien salaseura suoritti Helsingissä poliittisia salamurhia 1900-luvun alussa? Entä miksi Venäjän armeija ja laivasto valmistelivat sotilasoperaatiota suomalaisia vastaan lokakuussa 1908? Tämä kiehtova kirja esittelee kymmeniä vähemmän tunnettuja tapahtumia Suomen historiasta aina Ruotsin vallan ajoista tähän päivään. Kirja kertoo myös, millaisen sopimuksen punaiset tekivät vuonna 1918 Neuvosto-Venäjän kanssa - ja millaisen taas valkoiset Saksan kanssa. Maamme historia on täynnä yllätyksiä ja mielenkiintoisia käänteitä!

Museoviraston ensimmäisten toimintavuosien aikana suomalainen yhteiskunta kehittyi voimakkaasti ja viraston tehtävät muuttuivat suuresti. Teos kattaa kahden ensimmäisen pääjohtajan, C. J. Gardbergin ja Henrik Liliuksen, pääjohtajakaudet. Heidän aikanaan virastona ja tutkimuslaitoksena aloittaneesta Museovirastosta tuli viranomainen, jonka tehtävänä oli toimia kulttuuriperinnön ja -ympäristön asiantuntijana, palvelujen tuottajana ja toimialansa kehittäjänä.

Säätiörahalla on tehty tieteen läpimurtoja kaikkien suomalaisten hyväksi. Tieteen tukijoukot on ainutlaatuinen selvitys yksityisten säätiöiden tieteen teolle antamasta rahallisesta tuesta Suomessa. Ilman säätiöiden tukea, suomalainen tiede ei olisi niin monipuolista ja laadukasta kuin nyt on. Yksityiset säätiöt rahoittavat monipuolista tutkimusta, joka on ollut ratkaisevaa monen tieteenalan ja koko Suomen kehitykselle. Tässä teoksessa on ensi kertaa selvitetty kotimaisten säätiöiden merkitystä tieteelle ja yliopistoille Suomessa. Taustalla on monivuotinen, kansainvälisestikin ainutlaatuinen tutkimushanke, jossa on kartoitettu säätiöiden rahoitustietoja koko itsenäisyyden ajalta. Tutkimuksen mukaan säätiöiden tuki tieteelle on yli 2500-kertaistunut sadassa vuodessa. Tuhannet suomalaiset ovat lahjoittamalla säätiöille olleet tutkimuksen tukijoukoissa. Allan Tiitta on tutkija, tietokirjailija ja kulttuurimaantiedon dosentti.

Suomen tunnetuin maantieteilijä Johannes Gabriel Granö (1882-1956) loi monipuolisen uran. Hän oli Siperiaa ja Altai-vuoristoa kierrellyt tutkimusmatkailija, tietokirjailija ja valokuvaaja, yliopisto-opettaja, maanpinnanmuotojen ja maisemien tutkija, maisematieteen teorian kehittäjä ja tärkeä kansallinen vaikuttaja. Granön vaiheikas elämä osoittaa sisäisen vakaumuksen merkityksen. Kun ihmisen henkinen perusta on tukeva, hän voi voittaa vaikeudet ja kulkea omia teitään. Hänen mielestään tutkijan tuli samanaikaisesti palvella sekä kansainvälistä tiedettä että isänmaataan. Kirjan kuvituksena ovat pääosin Granön itsensä ottamat upeat valokuvat, jotka vievät lukijan Siperian äärettömille aroille, Altain huikeisiin maisemiin ja Puhtaan maailman näkymiin. Teoksen kuvatoimituksen on tehnyt valokuvataiteilija Taneli Eskola.