Suomalais-ugrilaisen kansan historiaa käsittelevä tietokirja muuttaa vakiintuneet mielikuvat Inkeristä. Inkeriläiset kyläkunnat olivat monikulttuurisia tasa-arvoisia kokonaisuuksia, jossa kansallisuudet elivät sovussa. Yhteisöt edistivät etnisten ryhmien välistä yhteistoimintaa ja lisäsivät sosiaalista vuorovaikutusta 1800-luvun loppupuoliskolla. Vertailu Suomen kyläyhteisöihin osoittaa, että Suomessa kyläkuntien toiminta heikkeni merkittävästi isojaon ja uusjaon edetessä. Inkerissä suomalaiset yhteisöt eivät joutuneet vastaavanlaiseen murrokseen, vaan ne jatkoivat kehitystään vapautusreformin jälkeen yhtenäisinä kokonaisuuksina, joiden jäseniä yhdistivät tiivis taloudellinen, oikeudellinen, yhteiskunnallinen ja sosiaalinen vuorovaikutus.