Anitra Komulainen

As a young boy, Jorma J. Takanen hauled firewood for his family dressed up in flimsy clothes during bone-chilling winters. This was just the beginning of his life's work which really started in 1976 when he founded Scanfil. Originally, the company manufactured filters but soon expanded into mechanics and electronics. Over the years, the company became one of the biggest contract manufacturers for Nokia. It survived the telecommunications downturn and transformed into one of Europe's largest electronics manufacturing services companies. The energetic and colorful Takanen influenced in the background of many Finnish growth companies and developed his home municipality of Sievi. “Built on Finnish Grit” is Scanfil's story of perseverance in a world of constant change. Anitra Komulainen is a business historian and engineer from Oulu, Northern Finland, and her heart beats for technology and Ostrobothnian grit.

”Kyllä se oli semmonen savotta”, muisteli Jorma J. Takanen 13-vuotiaana tulipalopakkasilla ja huonoissa tamineissa tekemiään polttopuiden hakureissuja. Se oli vasta alkua. Varsinainen suursavotta käynnistyi 1976, kun Takanen perusti Scanfilin. Alkuun se teki suodattimia, mutta pian tilalle tulivat mekaniikan ja elektroniikan valmistus. Yhtiöstä kasvoi vuosien varrella yksi Nokian suurimmista sopimusvalmistajista. Se selvisi poikkeuksellisen hyvin matkapuhelinalan alamäestä ja muuntautui yhdeksi Euroopan suurimmista ammattielektroniikan valmistajista. Tarmokas ja värikäs Takanen vaikutti myös monen kotimaisten kasvuyrityksen taustalla ja kehitti kotikuntaansa Sieviä. Kirja on tarina sinnikkyydestä loputtomien muutosten maailmassa.

Från obygd till ekonomisk motor - hur blev Vanda till Vanda? Vanda ändrade kommunform från köping till stad 1974. På femtio år har stadens befolkning mångdubblats. Staden som kritiserades för att vara en sovstad och ett arbetarlager har utvecklat ett särpräglat kulturfält och ett livligt näringsliv. Boken fördjupar sig i livet och kommunalpolitiken i Vanda ur invånarnas perspektiv. Boken, som bygger på omfattande arkivforskning, belyser beslutsprocessen i Vanda och förklarar hur beslut fattas och hur de påverkar kommuninvånarnas liv. Berättelsen om Vanda stad åskådliggörs med både vanliga Vandabors och beslutsfattares minnen. Vid sidan av de stora frågorna besvarar boken också många små. Varför byggdes Heureka just i Dickursby? Var tändes de första trafikljusen i Vanda? Vad gör Vanda till en stad där det är lätt att leva och bo?

Takamaasta talousveturiksi miten Vantaasta tuli Vantaa? Vuonna 1974 Vantaan kauppala muuttui kaupungiksi. Tästä alkoi Vantaan kaupungin tarina. Viidessäkymmenessä vuodessa Vantaan väkiluku on moninkertaistunut, ja nukkumalähiöksi moitittuun kaupunkiin on kehittynyt omaehtoinen kulttuurikenttä ja vilkas elinkeinoelämä. Perusteelliseen arkistotyöhön perustuva teos uppoutuu vantaalaiseen elämään ja kuntapolitiikkaan Vantaan asukkaiden näkökulmasta. Kirja valaisee vantaalaista päätöksentekoprosessia ja selittää samalla sitä, miten kunnissa tehdään päätöksiä ja miten ne vaikuttavat kuntalaisten elämään. Teos pyrkii tavoittamaan Vantaan ytimen: mikä tekee Vantaasta Vantaan? Suurten kysymysten rinnalla kirja vastaa myös moneen pieneen. Miksi Heureka rakennettiin juuri Tikkurilaan? Entä missä syttyivät Vantaan ensimmäiset liikennevalot? Kertomusta Vantaan kaupungista värittävät niin tavallisten vantaalaisten kuin päättäjienkin muistot.

Kesko syntyi vuonna 1940. Ensimmäinen suurtehtävä oli osallistua maan ruokahuollon turvaamiseen sotavuosina. Kesko panosti ensimmäisenä itsepalvelumyymälöihin ja nimesi ne valintamyymälöiksi. Kauppajätistä kasvoi suomalaisen tietotekniikka-alan pioneeri: se lähetti maan ensimmäisen telexin vuonna 1964. Kesko keksi monia suomalaiseen kulttuurihistoriaan iskostuneita ilmiöitä. Pirkka-lehti julkaisi ensimmäisen legendaarisen niksinsä vuonna 1974. Pirkka-tuotteiden myyntiä siivitti ”Ole tarkka, ota Pirkka” -slogan. Ikimuistettaviksi mainoshahmoiksi kohosivat Mustan Pörssin Topi, Vaatehuoneen Simo ja tietysti K-kaupan Väiski. Kauppajätti oli maan suurin yritys liikevaihdolla mitattuna 1960-luvulla. Johtoasema piti läpi vuosikymmenten. Nykyisinkin Kesko on maan viiden suurimman joukossa. Kotimaa kävi pieneksi jo 1990-luvulla. Kauppajätti laajeni Pohjoismaihin, Baltiaan ja Venäjälle. Perinteinen ruokabisnes ei riittänyt, vahvoiksi toimialoiksi kohosivat myös rauta-, auto- ja urheilukauppa. Miten kasvu kauppajätiksi onnistui? Mistä kumpusi yli 80 vuotta kestänyt menestys? Näihin kysymyksiin Anitra Komulainen vastaa asiantuntevassa ja mukaansatempaavassa teoksessaan.

Työväenosuustoimintayritykset ajautuivat haudan partaalle 1990-luvun lamanaikana. Rakennusliike Haka, vakuutuskonserni Kansa ja STS-pankki kaatuivat. Osuusliike EKA joutui velkasaneeraukseen. Punapääomasta tuli suoranainen haukkumasana. Media ja kansa kohtelivat työväenyritysten johtajia kuin rikollisia. Syytteitä puitiin tuomioistuimissakin vuosia. EKA:n viimeiseksi jäänyt pääjohtaja Eero Rantala tuskaili: ”Meitä lyödään julkisuudessakin kuin vierasta sikaa koko ajan. - - On kuin olisi palattu kansalaissodan aikoihin!” Työväenosuustoiminnalla oli kuitenkin menestyksekäs menneisyys, vaikkaharvat muistivat sitä lama-Suomessa. Vähäväkisten osuustoiminnastakasvoi suuri joukkoliike toiseen maailmansotaan mennessä. Sittemminosuustoimintayritykset muodostivat yhden maan suurimmista liiketaloudellisista konserneista, EKA:n. Ensiarvoisen tärkeää oli myös osuusliikkeiden rooli koko työväenliikkeen elvyttäjänä vuoden 1918 kapinan jälkeen. Mistä kumpusi suomalaisen työväenosuustoiminnan 1960-luvulle asti jatkunut kukoistus? Entä mitkä tekijät ajoivat punapääoman linnakkeen kuilun partaalle? Olivatko suurimpia syyllisiä aikalaisten parjaamat epäkelvotjohtajat? Nousu- ja rappiotekijöiden analysointi ja löytäminen ovat Punapääoman linnakkeen punainen lanka - kirjaimellisesti.

Suomi-yhtiö syntyi osana suomalaiskansallisen liike-elämän nousua vuonna 1890. Pienestä keskinäisestä yhtiöstä kasvoi suuri vallankäyttäjä maan talouselämässä. Se kohosi vahinkovakuutusyhtiö Pohjolan suuromistajaksi ja käytti valtaansa muun muassa pankkifuusioissa, paperiteollisuudessa ja Nokiassa. Otsikoita nostattivat Suomen ja sen läheisen liittolaisen Pohjolan värikkäät johtajat: Jaakko Lassila, Pentti Talonen, Yrjö Niskanen, Iiro Viinanen ja Eino Halonen. Kahden yhtiön valtasuhteet eivät olleet selkeät. Lehdistö tuumi: ”Pohjolan ylin johto tappelee aina.” Uudet ajatukset omistajuudesta ajoivat Suomen ja Pohjolan raastavaan taistoon 1990-luvun lopulla. Pohjola aikoi sulauttaa Suomi-yhtiön itseensä. Puhuttiin ”ryöstömurhasta”, ”itsenäisyystaistosta” ja ”kapinaliikkeestä”. Värikkäiden vaiheiden jälkeen Suomi lopetti toimintansa, mutta sen vakuutuksenottajat, ”kultapossukerho” saivat arvokkaat edut. Kirja on tarina vakuutusyhtiö Suomesta osana valtion, kansan ja talouden historiallisia pyörteitä.

Ruumiinpolttoyhdistys, Nikkilän mielisairaala, Helsingin Työväentalo, Marskin ratsastajapatsas, Kieltolain vastustamisyhdistys, koko joukko kartanoita ja kenraalikuntaa sekä kylpyläkaupunki Kauniainen - Ehrnroothien perintö näkyy Suomessa laajalla. Aatelissuvun kirstusta rahoitettiin Mannerheimin valkoista armeijaa. Ehrnroothien ansiosta 1880-luvun suomalaislehtien lukija sai ihastella itsenäisen naismatkailijan kirjeitä Algeriasta ja Palestiinasta. Moni tutkimus ja taideteos olisi jäänyt vaille mesenaattia ilman suvun säätiöitä. Kirja marssittaa näyttämölle kavalkadin enemmän tai vähemmän unohdettuja hahmoja Suomen historiasta. Kuka Ehrnrootheista olikaan Bulgarian diktaattori 1800-luvulla? Kirja kaivautuu Ehrnrooth-suvun vaurauden juurille. ”Follow the money”, muistutetaan poliisisarjoissa. Versoiko omaisuus kartanon peltomailla, keittyikö se viinatislaamoissa, tuprusiko tehtaiden piipuista vai kasautuivatko korot pankkiholveissa ja sijoitukset pörssipeleissä? Mikä merkitys oli edullisilla naimakaupoilla ja laajoilla verkostoilla?