Anna-Liisa Tenhunen

Kolmen tutkijan yhteistyönä tämä kirja esittelee 1900-luvun alun karjalaisia kanteleensoittajia, heidän musiikkiaan ja soittimiaan. Anna-Liisa Tenhunen (FT) on kirjoittanut kanteleensoittajien henkilökuvat, Arja Kastinen (MuT) musiikkiosuuden ja Rauno Nieminen (Mut) soitintutkimuksen. Vaikka vahva musiikkikulttuurin muutos oli jo 1800-luvulla läpikäynyt miltei koko Suomen, karjalaiset kanteleensoittajat säilyttivät 1900-luvun alkuun saakka vanhakantaisen kanteleperinteensä yhdessä runolauluperinteen kanssa. Kyseessä oli muistinvaraisuuteen, perimätietoon, luovuuteen, muunteluun ja improvisaatioon pohjautuva musiikkikulttuuri, joka muodostui yksilöiden tekemistä, erilaisuudessaan kokonaisuutta täydentävistä valinnoista. Suomen museoiden kanteleet, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkisto ja erityisesti Armas Otto Väisäsen aineisto ovat toimineet tärkeänä tutkimuksen lähdemateriaalina. Tämä ainutlaatuinen kulttuuriperinne esitellään nyt sekä yksilöllisten soittimien että muusikoiden kautta.

Mikä on kantele? Miksi meillä on kantele? Mitä kanteleella soitetaan? Miten kanteleella menee tällä hetkellä? Ensimmäinen laaja tietokirja kanteleesta laskee myyttisen kansallissoittimen jalustaltaan. Kanteletta tarkastellaan monipuolisesti niin esineenä kuin ilmiönä - samoin kuin ihmisiä ja aatteita sen ympärillä. Teoksessa kuvataan kanteleella soitettua ja kanteletta ympäröinyttä musiikkia eri aikakausina. Kantelemusiikin estetiikan jatkuvuutta ja muutosta tarkastellaan pienkanteleista säätyläismusiikkiin ja nykytaide- ja populaarimusiikin uusimpiin virtauksiin saakka. Kanteleen kertomus savutuvista porvarishuoneiden ja kansallisten mielikuvien kautta sähköistetyksi moderniksi soittimeksi piirtyy myös kuvallisena tarinana valokuvien, sanomalehtimateriaalin ja mainoksien välityksellä. Runsaasti kuvitettu teos perustuu uusimpaan tutkimustietoon sekä runsaaseen arkisto- ja lähdeaineistoon.