Anna Sirola

Anna Sirolan kirjasarja vuoden 1918 sisällissodan muistomerkeistä on täydentynyt nyt neljännellä osalla, jossa esitellään noin 350 punaisten puolella surmansa saaneiden muistoksi pystytettyä muistomerkkiä. Pääosa niistä on eteläisessä Suomessa, pohjoisimmat ovat Sallassa ja itäisimmät ovat jääneet nykyisen rajan taakse Venäjän puolelle. Aloitusluvussa luodaan katsaus punaisten hautoihin ja hautauksiin sekä muistomerkkien vaiheisiin. Sitten esitellään viime sotien jälkeen Venäjän puolelle jääneitä punaisten muistopaikkoja. Lopuksi kootaan yhteen punaisten muistomerkkien ominaispiirteitä: mistä materiaalista ne tehtiin, mitä niihin kirjoitettiin ja miten niitä koristeltiin. Pääosan 415 sivun laajuisesta kirjasta muodostaa muistomerkkien tarkastelu paikkakunnittain. Jokaisesta muistomerkistä on kuva ja sanallinen kuvaus, osasta aikalaisten sanoinkin. Kustakin muistomerkistä on kerrottu myös muuta tietoa, mikäli sitä on löytynyt. Jokaisen muistomerkin taustatiedoksi on annettu paikkakunnan punaisten uhrien määrä, joka voi eri lähteissä olla hyvinkin erilainen. Lopuksi esitellään ne paikalliset muistomerkit, joita ei ole kohdistettu sisällissodan kummankaan osapuolen uhreille, vaan kunnioitetaan kaikkia sodassa kärsineitä. Tällaisia muistomerkkejä on pystytetty 1980-luvulta alkaen, mutta erityisesti 2010-luvulla. Liitteisiin on koottu tiivistelmä taistelumuistomerkeistä ja kooste sellaisista valkoisten muistomerkeistä, joita ei ole kirjasarjan aikaisemmissa osissa mainittu.

Vuonna 1918 oli Suomessa noin 13 000 saksalaista sotilasta, jotka osallistuivat kuukauden ajan sisällissotaan hallituksen joukkojen puolella. Sotilaita jäi maahan joulukuuhun 1918 asti. Tänä aikana heistä kuoli eri arvioiden mukaan 350 - 550 sotilasta ja suurin osa heistä haudattiin Suomeen. Suomalaiset pystyttivät saksalaisille muistomerkkejä 35 haudalle sekä kahdelle maihinnousualueelle ja kolmelle taistelupaikalle. Näiden lisäksi pystytettiin vielä kaksi muistomerkkiä merionnettomuuden uhreille. Tämä kirja on ensimmäinen kokonaisesitys saksalaisten muistomerkeistä. Kirjassa kerrotaan muistomerkkien taustaa ja luodaan yleiskatsaus muistomerkkien symboleihin, kuviin ja teksteihin. Jokainen muistomerkki esitellään sekä sanoin että kuvin, monet niistä myös aikalaisteksteillä. Fil.maist., tietokirjailija Anna Sirola on aiemmin julkaissut kaksi kirjaa vuoden 1918 sisällissodan valkoisen puolen sankarihautojen muistomerkeistä: Pohjois-Suomea koskeva Kerro kuolosta patsas vakaa (2014) ja koko maan kattava Vapaussodan sankarihautojen muistomerkkien kirja: Puhukoon paatinen pylväs (2017) . Zusammenfassung auf Deutch: Dieses Buch stellt die Denkmäler vor, die in Finnland aufgestellt wurden zum Gedenken an die Deutschen, die sich an dem finnischen Bür-gerkrieg 1918 beteiligten.

Vuoden 1918 vapaussodan sankarihautojen muistomerkit ja vapaudenpatsaatTänä vuonna on kulunut sata vuotta kevään 1918 sodasta, jonka nimestä ei ole päästy yksimielisyyteen. Nimitys riippuu siitä, mistä näkökulmasta asiaa tarkastellaan: sisällissota, kansalaissota, luokkasota, kapina vai vapaussota? Tässä kirjassa näkökulma on vapaussota. Sodan muistona sadoille paikkakunnille ympäri Suomea kohosi patsaita ja muistokiviä niin valkoisille, punaisille, ruotsalaisille kuin saksalaisillekin sodassa surmansa saaneille. Näistä muistomerkeistä filosofian maisteri Anna Sirola on kartoittanut kaikki vapaussodan valkoisten sankarihautojen 360 muistomerkkiä, myös luovutetulla alueella Karjalassa ja Kuolajärvellä (Sallassa). Lisäksi kirjassa esitellään yksityishautoihin haudattujen sankarivainajien muistomerkkejä sekä erilliset vapaudenpatsaat. Yhteensä kirjassa on 418 muistomerkkiä. Kirja kertoo muun muassa, ketkä muistomerkkejä puuhasivat ja ketkä niitä tekivät. Ja mitä kaikkea muistomerkeistä voi lukea, keiden nimiä niissä on ja millainen sanoma niillä on? Niitä kuvataan myös aikalaisten sanoin.