Anne Helttunen

Millaista kirjoittavan naisen elämä Suomessa on ollut? Mitä naiset ovat halunneet sanoa ja saada aikaan? Miksi moni heistä on jäänyt kirjallisuushistorioiden ulkopuolelle? Ensimmäinen nimeltä tunnettu suomalainen runoilijanainen Regina von Birchenbaum kirjoitti eroottisesti latautuneen omaelämäkerrallisen elegian jo 1600-luvulla. Hänen ja nykykirjailijana menestyneen Helvi Juvosen väliin mahtuu monta kiehtovaa kirjallisen naisen elämää. Anne Helttusen ja Annamari Sauren teos kertoo 35 kirjailijanaisen tarinan 1600-luvulta 1900-luvun puoliväliin. Menneinä vuosisatoina naisen oli totisesti taisteltava luovaa tilaa saadakseen. Kirjailijoiden elämäntarinat kertovat tasa-arvon edistymisestä ja tienraivaajien työn onnistumisista. Kynällä raivattu reitti tutustuttaa naisiin, joille kirjoittaminen avasi tien omaehtoiseen elämään.

Millaiset etunimet toistuvat kirjallisuudessa vuosikymmenestä ja kirjailijasta toiseen? Naisia nimittäin avaa kiinnostavia näkymiä eri aikakausien naiskuvaan ja nimien voimaan. Teos esittelee 50 nimeä Runebergin, Kiven ja Canthin tuotannosta nykykirjallisuuteen asti. Fiktiivisten naishahmojen kirjo ulottuu kilteistä perhetytöistä paheellisiin ja juonitteleviin naisiin. On vaimoja, äitejä, tyttäriä, siskoja ja rakastajattaria - ja naisia, jotka eivät tarvitse miestä itsensä määrittelemiseen. Kantaako nainen nimessään kohtaloaan? Onko nimi enne?

Kyltyyri, kyltyyri, kyltyyri! Puheesi on kärpäsen surinaa korvissani. Hattivatit ja katajainen kansa, aika velikultia. Tutulta kuulostaa, mutta mistä nämä lentävät lauseet ovat peräisin? Sitaattien salat herättää henkiin kirjallisuuden tutut henkilöt, paikat ja sanonnat. Kuka onkaan Kauppa-Lopo tai Shemeikka? Kenen päässä syntyivät siniset ajatukset? Onko Impivaara hyvä vai paha paikka? Älä jää tuleen makaamaan vaan ota sitaateista selvää. Sitaattien salat esittelee kieleemme ja kulttuuriimme juurtuneita sanontoja, joihin törmäämme jatkuvasti mediassa ja puheessa. Kirja kertoo, mitä jokaisen tulee tietää kirjallisuudesta, ja pelastaa pulasta ne, jotka eivät ole ehtineet lukea kirjallisuutemme kaikkia klassikoita.

”Soffannurkkaan saa höyhentyynyn ja ranteet hyvään asentoon”, runoilija Heli Laaksonen kuvailee hyvää kirjoitusasentoaan vanhan talonsa tuvassa. Punainen keksimistuoli on Raija Oraselle aivan välttämätön, Tomi Kontion runoihin nousee kuvia sateenropinasta ikkunalaudalla ja Anja Snellman käyttää apunaan talismaaneja, syntymässä olevaan kirjaan liittyviä esineitä. Harri István Mäen työtilana on koko satumainen talo, jonka värien, kirjapinojen ja lelukokoelmien katselu kuljettaa ajatukset tekeillä olevaan kirjaan. Tärkein on kuitenkin kirjailijan mieli, joka luo uusia maailmoita. Mieli ja maisema esittelee valokuvin ja tekstein nykykirjailijoiden työtiloja, työskentelyä ja vähän sitäkin, miten heistä tuli kirjailijoita. Mukana on 24 kirjailijaa, niin lasten- ja nuortenkirjailijoita kuin runoilijoita, dekkaristeja ja historiallisen romaanin taitajia. Tekijät ovat haastatelleet ja valokuvanneet kirjailijoita siellä, missä he kirjoja kirjoittavat: vaatekomeroon perustetussa työtilassa, puutarhassa omenapuun alla, kahvilassa ja tornihuoneessa. Siinä missä työtilat ja niistä avautuvat maisemat ovat keskenään hyvin erilaisia, eroavat myös työtavat ja kirjoittamisen tunnelmat. Kun yksi naputtelee vimmattua vauhtia öisin, toinen pakottaa itsensä kirjoittamaan vähintään puoli tuntia kerrallaan ja kolmas luo runoutta automatkalla luonnostelemiensa lappusten pohjalta. Jokaisella on oma erityinen tarinansa ja tapansa työskennellä.

Mistä suomalainen kirjailija on ammentanut voimaa? Joillekin muistot onnellisesta lapsuudenkodista elävät läpi koko elämän, joillekin taiteilijakodin rakentaminen on haaveiden täyttymys. Omat paikat ja maisemat elävät kirjailijoiden tuotannossa: veljekset seikkailevat eteläisessä Hämeessä, muumipapan mieli palaa omalle saarelle ja Ryysyrannan Jooseppi harppoo pitkin Kainuun korpia. Haltiakuusen alla esittelee kaikki tärkeimmät suomalaiset museoina toimivat kirjailijakodit. Mukana on 25 suomalaista kirjailijaa ja yli 30 erilaista kohdetta: syntymäkoteja, lapsuuden- ja nuoruudenkoteja, itse rakennettuja taloja ja kesämökkejä. Kahta lukuun ottamatta museot ovat Suomessa. Kirja vie matkalle menneisyyteen, kirjailijoiden elämään ja mielenmaisemiin, niihin tölleihin, mökkeihin, taloihin ja kartanoihin, joista suomalainen kirjailija on ponnistanut. Haltiakuusen alla on myös matkaopas. Sen avulla voi suunnitella joko kirjallisen keinutuolimatkan tai suunnitella lomamatkan kohteita. Kirjan runsas kuvitus johdattaa kotien tunnelmaan ja kiinnittää lukijan huomion niihin erikoisuuksiin ja yksityiskohtiin, jotka ovat vaikuttaneet kirjailijan elämään. Pienin ja vaatimattominkin koti voi olla suuri elämys, kun osaa pysähtyä hetkeksi, tutkia ja katsella avoimin mielin.

Useimmat tehtävistä on aiemmin julkaistu ÄOL:n jäsenlehdessä. Tehtävät on laadittu helpottamaan ja monipuolistamaan kirjallisuuden käsittelyä kouluissa.