Anne-Maija Aalto

Mitä ihminen on, jos häneltä viedään muisti? Kuka määrää, mihin uskomme? Vangitseva tarina kapinasta, toivosta ja ihmisyydestä. Aleksei on nuori mies, jonka isä johtaa ihmistutkimuslaitosta osittain meren alle peittyneessä Tokiossa. Laitokseen tuodaan säännöllisesti lasti koeyksilöitä, niin myös Satomi, nuori nainen, jolta on tarkoitus pyyhkiä muisti. Satomista tulee Aleksein harjoitustehtävä, sillä pojan on määrä jatkaa isänsä työtä. Mutta pinnan alla velloo jo, nuori sukupolvi näkee vanhempiensa luoman järjestelmän kauhut. Mistä valo pääsee sisään jatkaa kiitetyn Korento-romaanin tarinaa. Korento valittiin Topelius-palkintoehdokkaaksi.

Vavahduttava tulevaisuuskuva maailmasta, jossa ihmisyys on vaarassa kadota. Palkitun, taidokkaasti kirjoitetun romaanisarjan päätös. Julman, sortovaltaisen Unionin alueelta pakoon päässyt Mai on ollut kuukausia pakolaisleirillä, ilman tietoa rakastettunsa Satomin ja taakse jääneen perheensä kohtalosta. Viimein hän näkee vilauksen Satomista uutisissa. Satomin tilanne on epätoivoinen, hänen muistinsa on nollattu ihmistutkimuslaitoksessa. Kun Maille tarjoutuu mahdollisuus yrittää muuttaa tapahtumien vääjäämätöntä kulkua, hän tarttuu uhkayritykseen empimättä. Vangitsevan jännittävä Unohdettujen kirja on jatkoa kirjoille Korento ja Mistä valo pääsee sisään, joka sai Finlandia-palkinnon.

"Kun aamurusko muuttuu uudeksi päiväksi, Atsuko kuulee hiljaisuudessa oman äänensä. Se kaikuu eri todellisuuksien välillä, moninkertaistuu, kasvaa.” Atsuko on päättänyt jättää vanhan elämänsä taakseen. Hän matkaa kohti uutta työtään, kun matkanteko yllättäen katkeaa ja menneisyys saavuttaa Atsukon vuoristokylän hiljaisuudessa. Iho muistaa vaikka Atsuko on jo unohtanut, ja nyt se kutsuu häntä palaamaan lapsuuden kesien vuorelle. Yhteenkietoutuneet mielikuvitus ja muistot alkavat purkautua, kun vuori pakottaa Atsukon kohtaamaan syvimmän pimeänsä. Lumen hiljaisuus on maagista realismia tihkuva tarina itsensä ja totuuden löytämisestä. Anne-Maija Aalto (s. 1988) on turkulainen kirjailija, jonka kirjalliseen tuotantoon kuuluu sekä nuorille että aikuisille suunnattuja teoksia. Lumen hiljaisuus on hänen neljäs romaaninsa.

Vavahduttava, loisteliaasti kerrottu tarina vastarinnasta eriarvoisessa yhteiskunnassa. Kaksi nuorta naista, Satomi ja Mai ovat aina pitäneet yhtä. He ovat syntyneet internointikylään saarella, jota ennen vesien nousua kutsuttiin Japaniksi. He ovat ulkokansalaisia joiden tarkoitus on palvella kokokansalaisia. Hyvinä iltoina he menevät yhdessä merenrantaan kahlaamaan. Se heillä sentään vielä on, vaikka heiltä vietäisiin kaikki muu. Sitten komentaja Rafikov vie Main mukanaan Nymfiksi. Eikä Satomi voi enää vain odottaa." Nyt seison tässä ja sisältä minä ratkean, noin vain. Ajattelen vain loppua."

Kuulas runokokoelma onnen sietämättömästä hauraudesta ja kirkkaudesta. Runoissa puhutaan sanoiksi ne varjot, jotka seuraavat aina kannoilla ja lasketaan uhkarohkeasti niistä irti, vaikka sitten vain hetkeksi." Mutta minä muistan: valo on kuin silkkipaperia, sen varaan ei voi laskea."