Anni Kytömäki

Kultarinta on kertomus miehestä joka asettui kalliolle jäätyäkseen kuoliaaksi. Naisesta joka kirjoitti muuttaakseen maailmaa. Tytöstä joka kasvoi isäänsä rohkeammaksi. Pojasta joka löysi joutsenen pesän ja vainusi kontion jäljen, taltutti pelon ja kohtasi metsässä villinä kulkevan sydämen. Ihmisistä jotka tahtoivat tehdä toisin. Kevät 1917. Varakkaan helsinkiläisen metsänomistajan poika Erik Stenfors tapaa Lidian, korpimökistä kaupunkiin muuttaneen työläistytön. Tuttavuus ei etene, ja Erik alkaa etsiä uutta suuntaa elämälleen. Siinä missä toiset liittyvät punakaarteihin tai suojeluskuntiin, poliittisesti puolueeton Erik ottaa suunnaksi pohjoisen erämaan ja metsänvartijan tehtävät. Talvi täydellisessä yksinäisyydessä yllättää luonnontutkijan koulutuksen saaneen miehen. Vielä suuremmat yllätykset ovat vastassa, kun Erik palaa keväällä takaisin Helsinkiin. Suomi on itsenäistynyt ja Lidiasta on tullut lainsuojaton. Vuosia myöhemmin Erik opettaa tyttärelleen Mallalle, että silloin kun kaikki muu viedään ja tähdetkin tuntuvat vaienneen, jalkojen alle jää vielä kallio. Ollakseen vapaa ihminen tarvitsee vain saappaat joilla kulkea. Kumpikaan ei kuitenkaan tuolloin aavista, miten mutkainen taival heidän on taitettava. Kultarinta hehkuu sammalten tuhansia värejä, vaeltaa korpien uumeniin ja kapuaa karhunkallopetäjään. Levollinen ja inhimillisyydessään ajaton kertomus rakentuu taiten viritetyistä kohtauksista ja käänteistä, joita synnyttää arvaamaton ja oikullinen elämä itse.

Lukijoiden rakastaman, Finlandia-palkitun Anni Kytömäen uutuus on suuri romaani elämästä ja kuolemasta. Mirabilis sijoittuu 1800-1900-luvun vaihteeseen ja kuvaa maailmankatsomuksellista murrosta, jolloin luonnontiede osoittaa, ettei ihminen olekaan luomakunnan kruunu. Väkevä kirjallinen seikkailu kuljettaa nälkävuosista Amurinmaan suomalaiseen siirtokuntaan, vuorille ja villeihin metsiin ja takaisin kotimaan harjumaisemiin. Romaani on maailmanluokan kirjallisuutta, jossa kerronnan lumo uppoaa mielen syvyyksiin ja saa katsomaan luonnon haurautta ja voimaa uusin silmin.

Kirjailija Anni Kytömäen ja toimittaja Matti Kuuselan yhdessä kirjoittama näytelmä kertoo Pentti Linkolasta (1932-2020). Näytelmä osuu myös aikaamme, jossa luontokadosta puhutaan paljon, mutta teot eivät lunasta puheita. Linkola oli luonnonsuojelija ja toisinajattelija, ammattikalastaja ja kirjailija, joka ei pitänyt ihmistä muita lajeja ylempänä. Jo 1950-luvulta lähtien hän nosti yleiseen keskusteluun raadollisen tosiasian - ihmisen itsekkyys johtaa ekosysteemin tuhoon. Hän puhui, vaikka keskustelu luonnonsuojelusta ei tuntunut lainkaan ajankohtaiselta tai tärkeältä. Kun puhe ei mennyt perille, Linkola kärjisti ja provosoi. Vaatimattomassa mökissä Sääksmäellä elänyt Linkola halusi ihmisten tyytyvän vähempään ja madaltavan elintasoaan, antavan luonnolle sille kuuluvan itseisarvon välinearvon sijaan. Luonnonperintösäätiön Linkola perusti, jotta ihmiset voisivat myydä metsiään ikuisesti suojeltaviksi. Säätiön tehtävä on määritelty säännöissä ykskantaan: se on luonnonsuojelualueiden perustaminen ja säilyttäminen. Pentti Linkolasta rakentuu näytelmätekstissä kokonainen, monivivahteinen kuva. Läsnä ovat kovuus ja herkkyys, hauskuus ja viisaus. Lapsuudesta asti valintoja ohjannut ehdoton rakkaus luontoon. Linnut. Elämän tärkeät naiset. Mielenterveyden huojuminen. Ihmisrakkaus yksittäisiä ihmisiä kohtaan ja leimuava viha aineellista elintasoaan palvovaa ihmiskuntaa kohtaan. Kumpikin näytelmän kirjoittajista tunsi Pentti Linkolan henkilökohtaisesti. Se näkyy ja se tuntuu.

Finland, nödens år 1865. Riikka har levt hela sitt liv på Korraharju herrgård där hon arbetar som piga. När hon får möjlighet att lämna allt hon känner till och resa med fartyget Juan da Gama till den finska kolonin Amurlandet, långt borta i nordöstra Asien, väcks drömmar till liv som hon inte ens vetat existerade. Där, i bergen och de vilda skogarna, känner hon sig äntligen fri, fri att göra vad som helst fast hon är kvinna. Kummunpää, 1883. Ella och hennes tvillingbror Artturi föds på havet och döps i salt av skeppets kapten. Amurlandet är en karg plats utan några andra barn att leka med och när de fortfarande bara är barn skickas de till sin pappa i Finland. Det är svårt att anpassa sig till det civiliserade livet, men när de blir vänner med Vikke som introducerar dem till cirkusens värld, tar livet en annan vändning och cirkusartisten Ella Mirabella föds. Sången om Mirabilis är en storslagen roman om liv och död som tar oss med till förra sekelskiftet, då naturvetenskapens framsteg skakade om världen och sådde ett frö om att människan kanske inte längre kunde ses som skapelsens krona. Anni Kytömäki slog igenom för den finska publiken med sin roman Margarita som belönades med det prestigefyllda Finlandiapriset.

Lukijoiden rakastaman, Finlandia-palkitun Anni Kytömäen uutuus on suuri romaani elämästä ja kuolemasta. Mirabilis sijoittuu 1800-1900-luvun vaihteeseen ja kuvaa maailmankatsomuksellista murrosta, jolloin luonnontiede osoittaa, ettei ihminen olekaan luomakunnan kruunu. Väkevä kirjallinen seikkailu kuljettaa nälkävuosista Amurinmaan suomalaiseen siirtokuntaan, vuorille ja villeihin metsiin ja takaisin kotimaan harjumaisemiin. Romaani on maailmanluokan kirjallisuutta, jossa kerronnan lumo uppoaa mielen syvyyksiin ja saa katsomaan luonnon haurautta ja voimaa uusin silmin.

Kui pärlipüüdja avab pärlikarbi, siis selles elav olend sureb. Kui häiritakse seda, mis inimest ümbritseb, võivad tagajärjed olla sama saatuslikud. Senni teeb sanatooriumis suveturistidele massaazhi nagu omal ajal tema isagi. Ta unistab kaugetest paikadest Jäämere ääres, kuid üks vihmane öö muudab ootamatult kõike. Mikko on sõdur, kes peab rindel oma postil püsima, kuigi tunneb hirmu viimase lahingu lähenemise ees. Antti uurib Soome metsi Karjalas, kuni need okupeeritakse. Kui sõda on lõppenud, on tema töö otsustada, millised metsad Soomes langetada ja millised alles jätta. "Margarita" on lugu metsa ja inimese harva räägitud ajaloost. 1940.-1950. aastatel esitati Soome metsadele, meestele ja naistele nõudmisi, millel oli toona õilis eesmärk ühiskond pärast sõda üles ehitada. Paraku on edulugudel ka teine pool ja kollektiivsete kohustuste täitmine toob romaani tegelaste ellu saatuslikud pöörded. Anni Kytömäki (snd 1980) on Lääne-Soomes Hämeenkyrös elav kirjanik, kelle kolmas romaan "Margarita" võitis 2020. aastal maineka Finlandia kirjandusauhinna. Haarava, oskuslikult põimitud loo kaudu käsitleb autor ka tänapäevaseid teemasid, nagu rängad epideemiad ja loodusvarade liigkasutamine.

Kun helmenpyytäjä avaa simpukan, se kuolee. Kun ihmisen kuoreen kajotaan, seuraukset voivat olla yhtä tuhoisat. Senni hieroo kylpylän vieraita kuten isäkin aikoinaan, mutta haaveilee lähtevänsä kauas pois. Mikko on sotamies, joka pysyy asemapaikallaan, vaikka pelkää viimeisen taistelun lähestyvän. Antti tutkii metsiä ja päättää, mikä alue liitetään kansalliseen menestystarinaan ja mikä säästetään. Jokainen heistä noudattaa annettuja määräyksiä, ja sen jälkeen kaikki on toisin.1950-luvulla Suomen metsiin ja ihmisiin kohdistettiin vaatimuksia, joilla tavoiteltiin hyvää. Margarita näyttää menestystarinan kääntöpuolen ja sen, mitä valtiollisen velvollisuuden täyttäminen voi yksilön kannalta tarkoittaa. Romaani havainnollistaa monien ajankohtaisten aiheiden juuria: Finlandia-ehdokkaana olleen Kultarinnan (2014) lailla Margarita kuvaa metsien ja ihmisten harvoin muistettua historiaa.

Kun helmenpyytäjä avaa simpukan, se kuolee. Kun ihmisen kuoreen kajotaan, seuraukset voivat olla yhtä tuhoisat. Senni hieroo kylpylän vieraita kuten isäkin aikoinaan, mutta haaveilee lähtevänsä kauas pois. Mikko on sotamies, joka pysyy asemapaikallaan, vaikka pelkää viimeisen taistelun lähestyvän. Antti tutkii metsiä ja päättää, mikä alue liitetään kansalliseen menestystarinaan ja mikä säästetään. Jokainen heistä noudattaa annettuja määräyksiä, ja sen jälkeen kaikki on toisin.1950-luvulla Suomen metsiin ja ihmisiin kohdistettiin vaatimuksia, joilla tavoiteltiin hyvää. Margarita näyttää menestystarinan kääntöpuolen ja sen, mitä valtiollisen velvollisuuden täyttäminen voi yksilön kannalta tarkoittaa. Romaani havainnollistaa monien ajankohtaisten aiheiden juuria: Finlandia-ehdokkaana olleen Kultarinnan (2014) lailla Margarita kuvaa metsien ja ihmisten harvoin muistettua historiaa.