Anni Maria Laato

Tarpeellinen perusteos tutustuttaa lukijansa varhaisen kirkon teologiseen ajatteluun ja antaa välineitä kirkkoisien tekstien ymmärtämiseen. Johdatus varhaisen kirkon teologiaan on asiantunteva ja selkeä johdatus kristillisen teologian alkuvaiheisin. Ensimmäisinä vuosisatoina muotoutui se teologinen perusta, joka on yhteinen kirkoille vielä tänään. Kirja jakaantuu neljään päälukuun. Aluksi perehdytään varhaisten kristittyjen maailmaan: millaisessa ympäristössä kristinusko syntyi, mikä siinä vetosi aikakauden ihmisiin ja millainen oli kristittyjen ja heidän ympäristönsä välinen suhde. Toinen luku valottaa varhaiskristillisen teologian kehitystä. Luvussa selvitetään, miten uuden uskon julistuksesta kehittyi teologista pohdintaa ja millaisiin auktoriteetteihin kirkko nojasi. Kolmas luku keskittyy kahteen kristinuskon keskeiseen piirteeseen, kolminaisuusoppiin ja kristologiaan, joiden muotoutumista seurataan varhaisten lähteiden valossa. Neljännessä luvussa tarkastellaan ihmisen ja Jumalan suhdetta varhaisen kirkon opetuksessa ja elämässä. Johdatus varhaisen kirkon teologiaan on tärkeä kirja jokaiselle teologille ja oiva johdatus aiheeseen antiikinhistoriasta kiinnostuneille. Teos on arvokas käsikirja uskonnonopettajille ja tarpeellinen jokaiselle, joka on kiinnostunut kirkon historiasta tai haluaa ymmärtää aikamme teologiaa ja eri kirkkojen teologisia painotuksia. Kirjan ovat kirjoittaneet prof. Gunnar af Hällström (Joensuun yliopisto), TT Anni Maria Laato (Åbo Akademi) ja piispa, dos. (Helsingin yliopisto) Juha Pihkala. He ovat tutkimuksessaan perehtyneet varhaisen kirkon dogmatiikkaan ja historiaan. Jokainen on myös osallistunut ekumeeniseen työhön

Bibelns Gud, Fadern, Sonen och den helige Ande, är kärnan i den kristna tron. Utifrån lovsången till Treenigheten utkristalliseras allt annat i kristen teologi och andligt liv. År 2025 firar vi att det är 1700 år sedan kyrkomötet i Nicaea. Där och då antogs den Nicenska trosbekännelsen, som sätter Treenigheten i vår mitt. Bekännelsen från Nicaea är ett trons fundament som förbinder alla kristna världen över. Det är ett jubileum värt att fira. Den här boken ger en mycket fin introduktion till Nicenska trosbekännelsen, både till dess historiska bakgrund och samtida betydelse. Författarna utgör några av den svenskspråkiga teologins mest kunniga och erfarna inom sina ämnen. De kommer från olika kristna sammanhang som representanter för katolskt, ortodoxt och evangeliskt kyrkoliv. Boken lämpar sig väl både för teologer och andra med ett intresse för de historiska grunder som utgör centrum för den kristna tron.

Egeria's Itinerarium is a unique document. It is one of the few surviving works from antiquity written by a woman and is one of the first Christian travelogues depicting a pilgrimage to and in the Holy Land. In her Itinerarium, Egeria describes not only her travels but also the practices of pilgrimage and the liturgical life in Jerusalem at a time when both of these were developing rapidly. As Egeria's explicit goal is to communicate her observations and thoughts to her friends, a community of women in the west, this study focusses on Egeria's role as a communicator. Both the contents of her text – what she wanted to communicate and the techniques she used to mediate her experiences and learning to her friends, that is, how she chose to communicate, are scrutinized. Special attention is given to how Egeria describes lived religion in antiquity.

Egeria's Itinerarium is a unique document. It is one of the few surviving works from antiquity written by a woman and is one of the first Christian travelogues depicting a pilgrimage to and in the Holy Land. In her Itinerarium, Egeria describes not only her travels but also the practices of pilgrimage and the liturgical life in Jerusalem at a time when both of these were developing rapidly. As Egeria's explicit goal is to communicate her observations and thoughts to her friends, a community of women in the west, this study focusses on Egeria's role as a communicator. Both the contents of her text – what she wanted to communicate and the techniques she used to mediate her experiences and learning to her friends, that is, how she chose to communicate, are scrutinized. Special attention is given to how Egeria describes lived religion in antiquity.

Hymnarium - Latinalais-suomalainen hymnikirja tuo keskiajan kirkon laulujen ja virsien aarteet ensi kertaa suomennettuina. Hymnikirja tarjoaa uutta sisältöä ja hengellisiä aarteita jumalanpalveluselämään, erityisesti rukoushetkiin, kuorotoimintaan ja henkilökohtaiseen uskonharjoitukseen sekä ekumeenisiin tilaisuuksiin. Kirjassa on kaikkiaan 160 laulua varhaiskirkon ajalta aina reformaation vuosisadalle. Valtaosa niistä on hymnejä, mutta mukana on myös antifoneja, sekvenssejä ja cantioita. Runoilijat Samppa Asunta ja Pekka Kivekäs ovat suomentaneet laulut latinankielisistä alkuteksteistä. Hymnit voidaan laulaa gregoriaanisin sävelmin, mutta useimmat myös tutuilla virsisävelmillä. Kirjassa on lisäksi Tuomo Nikkolan luomia uusia hymnisävelmiä. Laajassa johdanto-osassa valotetaan myös hymnien historiaa ja teologiaa, johdatetaan gregoriaanisen laulun saloihin ja avataan keskiaikaisen kirkon dominikaanista lauluperinnettä. Artikkelien kirjoittajina Osmo Vatanen, Jorma Hannikainen, Anni Maria Laato ja Jouko N. Martikainen. Työryhmässä ovat olleet lisäksi Hilkka-Liisa Vuori, Seppo Suokunnas ja Tauno Väinölä sekä Juhani Haapasalo. Kirjassa on kaikkiaan 448 sivua. Hymnikirja julkaistiin Hymnologian ja liturgiikan seuran 25-vuotisjuhlaseminaarissa 22.11.2021. Juuri tälle seuralle oli tehty kahdeksan vuotta sitten aloite keskiaikaisten hymnien kääntämisestä ja toimittamisesta suomeksi. Se koettiin luontevaksi jatkoksi niille toimille, joita kirkon jumalanpalvelusuudistuksessa oli jo tehty perinteisten rukoushetkien edistämiseksi

Uskonpuhdistuksen ajatellaan alkaneen, kun Luther naulasi teesinsä Wittenbergin kirkon oveen. Minkälaisia teesejä tänään esitettäisiin uskonpuhdistuksen sanoman valossa? Noin 10 teesiänsä naulaavat Leif Erikson, Sammeli Juntunen, Aleksi Kuokkanen, Anni Maria Laato, Raimo Mäkelä, Simo Peura, Lauri Vartiainen sekä Juha Vähäsarja.