Antero Holmila

Pysäyttävä tietokirja muistuttaa, että holokausti on koko Euroopan yhteistä historiaa. Hitlerin Saksa oli vastuussa kuuden miljoonan juutalaisen surmaamisesta, mutta holokaustiin osallistuivat myös Saksan liittolaiset eri puolilla Eurooppaa. Sivustaseuraajatkaan eivät saa puhtaita papereita. Joukkotuho oli mahdollinen, koska ihmiset olivat valmiita syrjimään ja tappamaan - tai sulkemaan silmänsä. Tämä koskee myös Suomea. Vaikka tapahtumat eivät muutu, tulkinnat elävät. Siksi Antero Holmila päivitti ja täydensi vuonna 2010 ilmestynyttä ensimmäistä suomalaista kattavaa tietokirjaa holokaustista.

Oivaltava historiateos pohtii, mitä vuosikymmenet Neuvostoliiton varjossa merkitsivät tavallisille suomalaisille. Kylmä sota ei ollut vain valtapolitiikkaa. Rivikansalaiselle kylmä sota oli ennen kaikkea tunne- ja kokemuskysymys. Ydinsotaa ja Neuvostoliittoa pelättiin, Kekkosta vihattiin ja rakastettiin eikä reaktioita voinut aina avoimesti ilmaista. Kun kylmä sota päättyi, helpotus oli valtava myös Suomessa. Tavalliset suomalaiset kertovat kylmän sodan ajasta ja ilmapiiristä ruohonjuuritasolla. Kokemuksille antaa syvyyttä niiden ankkuroiminen aikakauden laajempiin yhteyksiin.

On sanottu, ettei Venäjää voi ymmärtää järjellä. Väite ei pidä paikkaansa. Värikkäästi ja yleistajuisesti kerrottu Venäjän tarina alkaa Kiovan Venäjästä 800-luvun lopulta, kulkee tsaarien Venäjän ja Neuvostoliiton ajan kautta aina Ukrainan sotaan. Venäjän järjettömältäkin vaikuttavaa toimintaa voi ymmärtää, kun tietää maan johdon päätöksiin ja siten Venäjän toimintaan vaikuttavat tekijät. Suomelle ja suomalaisille Venäjän toimintalogiikan ymmärtäminen on tulevaisuuden kannalta elintärkeää. Venäjällä korruptio on syvällä yhteiskunnassa, Kreml pelkää demokratialiikkeitä ja Venäjä on muuttunut nykyajan fasistiseksi valtioksi. Venäläiset suhtautuvat meitä joustavammin totuuden ja valheen käyttöön eli niin sanottuun taktiseen totuuteen. Historia on nostalgisoitu Venäjällä, ja historian käyttö vaikuttaa nykyhetkeen ja tulevaisuuteen. Erikoispalvelut surmaavat ulkomailla Venäjän vihollisiksi ja pettureiksi nimettyjä toimijoita. Miksi näin? Kirjoittajat avaavat ja selittävät näitä ilmiöitä. Kirjan taustalla on Martti J. Karin suosittu YouTube-luento, josta tuli vuonna 2022 Suomen katsotuin yliopistoluento (yli 1,6 miljoonaa katsojaa) kautta aikojen. FT, eversti (evp) Martti J. Kari on Jyväskylän yliopiston työelämäprofessori ja entinen pääesikunnan apulaistiedustelupäällikkö sekä näkyvimpiä asiantuntijoita Ukrainan sodan uutisoinnissa. Hän on tutkinut Venäjää yli 30 vuotta. Jyväskylän yliopiston historian professori Antero Holmila on erikoistunut toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan ja sodan jälkitiloihin.

USA:n nousu eristäytyjästä maailmanpoliisiksi. Entä Trumpin aika? Donald Trumpin virkaanastumisen jälkeen Yhdysvaltojen arvostus on ollut laskussa ja pohdinnat Yhdysvaltain aseman romahtamisesta ovat lisääntyneet. Haastajien noususta huolimatta Yhdysvallat on edelleen johtava mahti niin taloudellisesti, sotilaallisesti, teknologisesti kuin kulttuurisestikin. Harvalla valtiolla on niin sotaisa historia kuin Yhdysvalloilla, mutta se on paria poikkeusta lukuun ottamatta säästynyt sodan hornalta. Siksi ei ole ihme, että Yhdysvalloissa syntyi jo varhain näkemys erityislaatuisesta kansakunnasta, jonka taivaallinen johdatus oli valinnut viemään muun maailman parempaan, rauhallisempaa ja vapaampaan maailmanjärjestykseen. 1900-luvusta puhutaan Yhdysvaltojen vuosisatana, koska maalla on ollut näppinsä pelissä useimmissa vuosisadan kriiseistä ja konflikteista. Näihin kuuluvat 1890-luvulla alkanut yhdysvaltalaisen imperialismin aika, maailmansodat sekä lähihistorian sodat Koreasta ja Vietnamista Persianlahdelle ja terrorisminvastaisen sodan synnyttämät konfliktit Irakissa, Afganistanissa ja Syyriassa. Historiantutkijat Antero Holmila ja Matti Roitto selvittävät, miten mennyt vuosisata Yhdysvaltojen ulkopolitiikan osalta rakentui, miten se nousi suurvallaksi ja mitkä ovat olleet keskeiset linjaukset sen ulkopolitiikassa. Onko Trumpin äkkiväärältä vaikuttava politiikka sittenkään uutta vai pitkän historiallisen kehityksen muovaamaa? Käänteet ja murrokset ovat keskeinen osa Yhdysvaltojen toiminnan kuvaamisen kieltä, mutta niin ovat myös historialliset jatkuvuudet, kuten kehitysusko ja markkinatalouden rooli kansainvälisen järjestelmän kulmakivenä. Tämä kirja taustoittaa ja haastaa meitä ymmärtämään Yhdysvaltoja paremmin. PhD Antero Holmila toimii historian apulaisprofessorina Jyväskylän yliopistossa. Vuonna 2015 hän toimi vierailevana tutkijana Kaliforniassa UC Berkleyssä. FT Matti Roitto väitteli vuonna 2015 varhaisesta angloamerikkalaisesta ydinaseyhteistyöstä.