Antje Rávik Strubel

Saksassa vuoden parhaana romaanina 2021 palkittu mestariteos. Häikäisevä romaani Euroopasta, muistoista, väkivallasta ja rakkaudesta. Nuori tšekkiläinen Adina on joutunut seksuaalisen väkivallan uhriksi. Traumaansa paetessaan hän päätyy Helsinkiin. Siellä hän kohtaa virolaisen eurokansanedustajan Leonidesin, joka rakastuu häneen. Kun Leonides kamppailee ihmisoikeuksien puolesta, Adina etsii tietä ulos omasta sisäisestä maanpaostaan ja yrittää koota maailmaansa aistimusten ja muistojen pirstaleista. Sininen nainen kertoo sykähdyttävän tarinan rakkauden epätasa-arvoisista lähtökohdista, Eurooppaa repivistä jännitteistä ja siitä, miten me normalisoimme elämässämme hirveät tapahtumat ja kokemukset. Taitava kerronta luo jännitteitä, jotka kasvavat sivu sivulta ja kuljettavat lukijan yhä syvemmälle Adinan kokemuksiin. Strubel onnistuu välittämään sieluntilan, jonka sanoiksi pukeminen tuntuu ensin lähes mahdottomalta.” Pieni kaunokirjallinen ihme ... mestarillinen.” - Die Welt”Sielunmaiseman kuvaajana Strubel on mestari. - - - Tarina vetää vastustamattomasti mukaansa heti ensi sivuilta.”- Süddeutsche Zeitung

Ein Kanu-Camp in Schweden. Hier arbeiten Aussteiger, Abenteuersuchende, Arbeitslose und Naturfreaks. Für einige Sommerwochen retten sie sich in eine kulturferne Landschaft. Auch Anja hat sich aus ihrem deutschen Kleinstadtalltag geflüchtet. Sie sucht Ruhe, doch sie wird überrascht von einer Leidenschaft: Eines Tages steht eine fremde junge Frau am See und legt Anja die Arme um den Hals und entführt sie in ein unbewohntes Haus. Sie gibt ihr den Namen ihres verlorenen Geliebten, des Schiffsjungen Schmoll. Doch der Zauber, die nachgeholte Unschuld dieser ersten Liebe, wird bald vergiftet durch den Argwohn und die Übergriffe der Campbewohner. Angst und Verstörung bedrohen nicht nur die Phantasien, sondern auch die Realität der beiden Frauen. Aus Aggression wird schließlich tödliche Gewalt. ? Sie saß nur eine Bootslänge weit weg von mir, wir waren allein auf dem See, zwei Nachtgestalten, deren Schatten auf dem Wasser einander ähnlich waren, während sich zwei andere, ungleichere, entferntere irgendwo berührten.?