Anto Leikola

TARU MÄNTYSEN yli 40-vuotinen ura on omaleimainen sekoitus julkisia teoksia ja omaehtoista taiteellista työskentelyä. Hän on luonut julkisiin teoksiin tunnistettavan tyylilajin toisaalta pelkistämällä ihmishahmoja, toisaalta tuomalla realistisiin aiheisiin abstrakteja elementtejä. Mäntysen päämateriaali on pronssi ja hän on galleria- ja museonäyttelyissäänkeskittynyt käsittelemään eläimen ja ihmisen yhteyttä. Kirjan artikkeleissa Mäntysen taidetta pohtivat professori Anto Leikola, taidehistorioitsija Maaria Salo ja kuraattori Veikko Halmetoja. Kirjan upeissa kuvissa veistosten yksityiskohdat erottuvat tarkasti:pronssi näyttää ja miltei tuntuu pronssilta.

Anto Leikolan Sammakoiden nahkea todellisuus - Esseitä tieteestä, luonnosta ja kulttuurista on kokoelma kirjoituksia biologisista ilmiöistä ja niiden herättämistä mietteistä. Ne käsittelevät ihmistä ja sen evoluutiota mutta myös biologisen tieteen synnyttämiä filosofisia ongelmia ja ihmisen suhdetta muihin eläimiin. Anto Leikola on väitellyt tohtoriksi kehitysbiologiasta aiheenaan sammakoiden ja vesiliskojen alkionkehityksen kokeellinen tutkimus. Hän on opettanut Helsingin yliopistossa kehitysbiologiaa ja tieteen historiaa ja ollut Oulun yliopistossa oppihistorian dosentti sekä 1990-luvulla useita vuosia Helsingin yliopistossa oppihistorian professori. Leikola on julkaissut vuodesta 1966 lähtien lukuisia oppikirjoja, parikymmentä esseekokoelmaa, useita pakina- ja kolumnikokoelmia, yhden runokokoelman sekä uuden muistelmateoksen Matala profiili (Siltala 2017). Hän on myös ollut aktiivisesti mukana monissa yhdistyksissä ja on muun muassa Suomen tietokirjailijoiden, Suomen Oppihistoriallisen Seuran ja Latvian tieteenhistorian seuran kunniajäsen.

Sivistyssuvun kasvatti Anto Leikola muistelee niin poikavuosiaan maineikkaassa Norssissa kuin kustantajanuraansa WSOY:ssä sen kriisivaiheessa. Eloisassa Matala profiili -teoksessaan hän kertoo kirjailijanurastaan ja yhteiskunnallisesta toiminnastaan, mutta kuvaan kuuluvat myös partiotoverit, järviamiraliteetti ja hilpeä vappujengi.

Tämä on kokoelma Anto Leikolan esseitä biologian varhaisvaiheista, jolloin sitä sanottiin luonnonhistoriaksi. Aiheet ulottuvat modernin geologian synnystä Darwinin kehitysopin saapumiseen maahamme ja ensimmäisiin sen kannalle asettuneisiin suomalaisiin luonnontutkijoihin. Anto Leikolan kirjoituksissa toteutuu yksi tiedemiehen vastuun tärkeimmistä piirteistä. Tiedemiesten velvollisuutena on nykyään enemmään kuin koskaan ajatella tieteenalaansa kulttuurin kokonaisuuden puitteissa. Näin he rikastuttavat tätä ei vain teknisesti tärkeillä tiedoilla, vaan myös tieteestään syntyneillä ideoilla.

Suomalainen kirjailija on paljon liikkunut luonnossa, kuvannut sitä ja noutanut siitä innoitusta mutta muunkaan Euroopan perinteessä kirjailija luonnossa ei ole tuntematon ilmiö. Professori Anto Leikolan esseekokoelmassa tarkastellaan kirjailijoita Francesco Redistä ja Jacob Bonsdorffista Aaro Hellaakoskeen ja Pentti Saarikoskeen ja pohditaan myös luontokirjallisuuden lajeja ja ominaislaatua.