Antti Kivijärvi

Miten kunnallinen nuorisotyö on muuttunut 2000-luvulla? Miten koronapandemia vaikutti kunnalliseen nuorisotyöhön? Mitä koulu- ja oppilaitosnuorisotyö on käytännössä? Miten nuorisotyössä luodaan tiloja ja rakennetaan siltoja nuorille? Teoksessa avataan näkymä 2020-luvun alun kunnalliseen nuorisotyöhön. Se tarjoaa ensimmäisen valtakunnallisen tilastollisen katsauksen koulu- ja oppilaitosnuorisotyön määrään, tavoitteisiin ja menetelmiin sekä esittelee nuorisotyön yhteistyöverkostoja ja arvioinnin tapoja. Tutkimus perustuu kaikille Manner-Suomen nuorisotoimille lähetettyyn laajaan kyselyyn ja nuorisotyöntekijöiden työtään koskeviin kirjauksiin. Teos soveltuu erityisesti nuorisotyöstä mutta myös laajemmin nuoruudesta ja nuorten palveluista kiinnostuneille lukijoille.

Yhteiskuntatieteissä etnisyyttä pidetään sukupuolen, luokan ja iän ohella keskeisenä ihmisten välistä sosiaalisuutta ohjaavana kategoriana. Antti Kivijärvi tutkii väitöskirjassaan erityisesti etnisyyden saamia merkityksiä nuorten vertaissuhteissa eri puolilla Suomea nuorisotyön konteksteissa. Tutkimuksessa perehdytään yhtäältä etnisyyden merkityksiin nuorten vuorovaikutusta kehystävinäerontekoina ja toisekseen näiden erontekojen seurauksiin maahanmuuttajataustaisten nuorten näkökulmasta. Suomea voidaan pitää uutena eurooppalaisena maahanmuuttomaana, jossa etnisyyteen perustuvien ryhmäsuhteiden rakenteita koetellaan ja luodaan parhaillaan nuoren sukupolven arkisissa kohtaamisissa. Kivijärven väitöstyö avaa ikkunan näihin prosesseihin nuorten arkisen ryhmätoiminnan kautta 2000-luvulla.

Teoksessa puretaan Kaupunkimaisen nuorisotyön kehittämisverkoston (Kanuuna) kahden kehittämishankkeen (2009-2011) tuloksia. Talotyön kehittäminen ohjaa nuorisotyöntekijöitä suuntautumaan enemmän alueelliseen työhön yhteistyössä kunnan muiden toimijoiden kanssa. Kehittämistyö on edellyttänyt myös nuorisotyöhön liittyvän hiljaisen tiedon käsitteellistämistä - talotyön merkityksen avaamista ammattirajat ylittävissä keskusteluissa. Nuorisotyön monikulttuurisuutta käsittelevässä hankkeessa pyrittiin aikaisempiin tutkimuksiin pohjautuen laajentamaan työntekijöiden osaamista esimerkiksi käsiteltäessä yhdenvertaisuutta, rasisminvastaisuutta ja työyhteisöjen monikulttuurisuutta. Keskeisiksi nousivat rasisminvastaisen työotteen pohtiminen ja nuorisopalveluiden kokonaisvaltainen kehittäminen koulutus- ja strategiaprosesseissa. Teos on tarkoitettu nuorisotyöstä ja sen kehittämisestä kiinnostuneille sekä laajemmin myös nuorten kanssa työskenteleville kasvatusalan ammattilaisille.