Antti Kuusela

Motiivi 4 Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys on psykologian 4. kurssin oppikirja. Se on kattava mutta hallittava kokonaisuus kurssin aiheista. Motiivissa on huomioitu psykologian tietojen ja taitojen lisäksi laajasti myös muita osaamisalueita, kuten ajattelun ja oppimisen taidot. Kirjan tekstit ovat saatavilla myös äänitiedostoina.

Hur har sporten uppstått och varför är det tillåtet att göra saker i sport som anses förkastligt i andra delar av samhället? Sportens värld är full av motsägelser. Den är primitiv, ett område för tävlan och kamp, men också en arena för ideal och drömmar där människor möts inom ramen för gemensamt överenskomna regler. Inom sporten koncentreras vad det innebär att vara människa. Ingår i serien Värt att veta. Ges ut i samarbete med Svenska litteratursällskapet i Finland.

Suomalaiset jääkiekkovalmentajat ovat luultavasti maailman parhaita. Heidän johdollaan maamme on saavuttanut historialliset voitot sekä itä- että länsinaapurista. Näillä voitoilla on ollut pienen kansan itsetunnolle suuri symbolinen arvo. Jääkiekon maailmanmestaruus vuonna 1995 nosti presidentti Martti Ahtisaaren mukaan Suomen lamasta. ”Leijona kesytti karhun”, tunteili puolestaan presidentti Sauli Niinistö vuoden 2022 olympiakullan myötä. Toteamukset kertovat jääkiekon kollektiivisesta merkityksestä. Treenarista olympiavoittajaksi - Suomalaisen jääkiekkovalmennuksen menestystarina pohtii valmentajien roolia Suomen kasvamisessa jääkiekkomaailman heittopussista kestomenestyjäksi ja olympiavoittajaksi. Ääneen pääsevät monet Suomi-jääkiekon legendat Pentti Matikaisesta Jukka Jaloseen. Millaisia muutoksia valmentajan ja urheilijan rooleissa on tapahtunut ja miltä näyttää suomalaisen jääkiekkovalmennuksen tulevaisuus? FM Riitta-Ilona Pummi-Kuusela on Suomen historian alan väitöskirjatutkija ja entinen kilpaurheilija taekwondossa. FT Antti Kuusela on filosofian lehtori. Hän tutki väitöskirjassaan mielen filosofiaa ja on viime vuodet keskittynyt urheilufilosofiseen tutkimukseen.

Suomalaiset Saddam Husseinin pelinappuloina on päiväkirjamerkintöihin perustuva kirja nuoren diplomaatin ensimmäisestä ulkomaankomennuksesta Persianlahden kriisin keskellä 1990-1991. Kirjan kirjoittaja, Antti Kuusela, oli diplomaattikurssinsa ainoa, joka halusi lähteä Irakiin vuodenvaihteessa 1989-1990. Hänen silloinen esimiehensä, ulkoministeriön lehdistö- ja kulttuuriosaston päällikkö Ralf Friberg ei ilahtunut alaisensa päätöksestä. Fribergin mukaan 27-vuotias Kuusela hautautuisi päätöksensä seurauksena hiekkaan. Kohtalo puuttui kuitenkin peliin ja kumosi Fribergin teorian. Saddam Hussein, Irakin diktaattori, valloitti elokuun alussa 1990 Kuwaitin ja otti tuhansia länsimaalaisia siviileitä panttivangeikseen. Alkoi kuukausia kestänyt ja hermoja raastava jännitysnäytelmä, jota koko maailma seurasi. Suomen suurlähettilään hermojen pettäminen kriisin edetessä laittoi nuoren diplomaatin erityisen kovaan kokeeseen. Kriisin alkuvaiheessa suomalaisia oli Kuwaitissa ja Irakissa yhteensä noin 40 ja heistä yli puolet pääsi lähtemään Irakin kautta Eurooppaan elokuun loppuun mennessä. Loppujen vapautuminen kesti useamman kuukauden ja olisi ilman kahta siviilirohkeutta osoittanutta poliitikkovaltuuskuntaa venynyt todennäköisesti vuodenvaihteeseen 1990-1991. Matkoja varjosti sekä Suomen ylimmän poliittisen johdon että median kriittinen suhtautuminen vapautusoperaatioihin. Tasavallan Presidentti Mauno Koivisto katsoi, etteivät erilaiset valtuuskunnat edistäneet rauhan asiaa. Presidentinlinnassa oltiin myös hyvin närkästyneitä Kuuselan toiminnasta. Hän oli kuulemma sekoittanut omat ajatuksensa ja tunteensa mukaan raporttiin, jossa hän kuvasi panttivankien synkkää tilannetta marraskuun puolivälissä. Viimeinen suomalaispanttivanki poistui Irakista 12.12.1990. Kuusela lähti ministeriön määräyksestä 12.1.1991 Yhdysvaltojen suurlähetystön organisoimalla evakuointilennolla maasta. Monikansalliset joukot iskivät Irakiin 17.1.1991 yöllä. Kuuselan diplomaattikomennus Irakissa päättyi toukokuussa 1991 toteutettuun tarkastusmatkaan, josta ei siitäkään puuttunut jännitystä. Seuraavan kerran Suomi lähetti diplomaatin Irakiin vasta loppusyksyllä 2019.