Antti Laato

In this examination of Zion theology and how it arises in the book of Psalms Antti Laato’s starting-point is that the Hebrew Bible is the product of the exilic and postexilic times, which nonetheless contains older traditions that have played a significant role in the development of the text. Laato seeks out these older mythical traditions related to Zion using a comparative methodology and looking at Biblical traditions alongside Ugaritic texts and other ancient Near Eastern material. As such Laato provides a historical background for Zion theology which he can apply more broadly to the Psalms. In addition, Laato argues that Zion-related theology in the Psalms is closely related to two events recounted in the Hebrew Bible. First, the architectural details of the Temple of Solomon (1 Kings 6-7), which can be compared with older mythical Zion-related traditions. Second, the religious traditions related to the reigns of David and Solomon such as the Ark Narrative, which ends with David’s transfer of the Ark to Jerusalem (2 Sam 6). From this Laato builds an argument for a possible setting in Jerusalem at the time of David and Solomon for the Zion theology that emerges in the Psalms.

Vanhan testamentin selitysraamatun kolmannessa osassa keskitytään muinaisen israelilaisen uskonnon sisältöön siten kuin se ilmenee Vanhan testamentin runokirjoissa. Israelin uskon olemus tulee hyvin esille Psalmeissa, jotka liittyvät Jerusalemin temppelin jumalanpalvelukseen. Viisauskirjallisuus, kuten Sananlaskut, Jobin kirja ja Saarnaaja, auttavat ymmärtämään, millä tavalla israelilainen usko näkyi tavallisessa arkielämässä, ja kuinka vaikeisiin elämäntilanteisiin löydettiin lohtua Jumalan huolenpidosta. Laulujen laulu on taas ymmärretty Jumalan ja Israelin väliseksi rakkauden asiakirjaksi. Vanhan testamentin runokirjoja luettaessa on muistettava, että Kuninkaiden kirjojen ja profeettakirjojen mukaan israelilaiset eivät aina palvelleet Jumalaa oikein. Siksi esimerkiksi Psalmien kirja on nykyisessä muodossaan teologisesti tarkastettu laitos siitä, millä tavalla Jumalaa tulee palvella Jerusalemin temppelissä pakkosiirtolaisuuden jälkeisellä ajalla. Vanhan testamentin runokirjat ovat vaikuttaneet huomattavasti kristillisen uskon muotoutumiseen ja niiden avulla on pystytty selittämään ihmiseksi syntyneen Jumalan Pojan ja Isän Jumalan välinen suhde. Psalmeista tuli myös varhaisen kirkon rukouskirja, jonka mukaan kristillinen rukouselämä on aina jäsentynyt.

Vanhan testamentin selitysraamatun neljännessä osassa tehdään yleiskatsaus profeettakirjojen syntyyn ja sanomaan. Siitä löytyvät myös selitykset Jesajan ja Jeremian kirjoihin. Loput profeettakirjoista sisältyvät Vanhan testamentin selitysraamatun viidenteen osaan. Profeettakirjat liittyvät kiinteästi Israelin kansan historian vaiheisiin. Profeetat olivat omana aikanaan ohjaamassa Jumalan kansaa oikealle tielle. Profeettojen julistuksessa ennakoitiin myös tulevat katastrofit, joista tärkeimmät olivat Samarian (2 Kun 17) ja Jerusalemin (2 Kun 25) hävitykset. Jerusalemin tuho päättyi Babylonian pakkosiirtolaisuuteen, jonka seurauksena monet profeettakirjat saivat lopullisen muotonsa. Profeettakirjoissa perusteltiin katastrofiin johtaneet syyt, joista keskeisin oli kansan uskottomuus Jumalaa kohtaan. Toisaalta profeettakirjoissa luodaan katsaus myös Israelin kansan tulevaisuuteen. Jumala ei hylkää kansaansa pakkosiirtolaisuuteen, vaan hänellä on hyvä pelastussuunnitelma kansansa varalle. Pakkosiirtolaisuudesta paluu ei kuitenkaan johtanut luvatun pelastuksen ja upean tulevaisuuden ennustusten toteutumiseen. Monet juutalaiset mutta myös kristilliset tekstit liittyvätkin profeettakirjoissa vielä täyttymättä jääneisiin toiveisiin. Uudessa testamentissa toiveet nähdään osaltaan toteutuneiksi Jeesuksen elämässä, ja niiden lopullista täyttymistä odotetaan Jeesuksen takaisinpaluun yhteydessä. Siksi Vanhan testamentin selitysraamatun neljännen osan selityksissä ja useissa ekskursseissa tehdään tarkempaa selkoa siitä, millä tavalla ensimmäiset kristityt sanoittivat evankeliumin sisällön profeettakirjojen sanomalla. Kristillisen uskon ymmärtäminen edellyttää Vanhan testamentin profeettojen lupauksia Jumalan pelastussuunnitelmasta: ”Jeesus selitti heille Mooseksesta ja kaikista profeetoista alkaen, mitä hänestä oli kaikissa kirjoituksissa sanottu” (Lk 24:27).

In this examination of Zion theology and how it arises in the book of Psalms Antti Laato’s starting-point is that the Hebrew Bible is the product of the exilic and postexilic times, which nonetheless contains older traditions that have played a significant role in the development of the text. Laato seeks out these older mythical traditions related to Zion using a comparative methodology and looking at Biblical traditions alongside Ugaritic texts and other ancient Near Eastern material. As such Laato provides a historical background for Zion theology which he can apply more broadly to the Psalms. In addition, Laato argues that Zion-related theology in the Psalms is closely related to two events recounted in the Hebrew Bible. First, the architectural details of the Temple of Solomon (1 Kings 6-7), which can be compared with older mythical Zion-related traditions. Second, the religious traditions related to the reigns of David and Solomon such as the Ark Narrative, which ends with David’s transfer of the Ark to Jerusalem (2 Sam 6). From this Laato builds an argument for a possible setting in Jerusalem at the time of David and Solomon for the Zion theology that emerges in the Psalms.

Vanhan testamentin selitysraamattu kattaa kaikkiaan viisi laajaa, n. 1000 sivun osaa. Sarjan toinen osa on historiankirjat (Joosua, Tuomas, 1-2 Sam., 1-2 Kun., 1-2 Aik., Esra, Nehemia, Ester, Ruut)Viisiosaisen sarjan jokainen osa sisältää:- johdannot käsiteltäviin Raamatun kirjoihin.- jae jakeelta kulkevan selityksen Raamatun tekstiin- tietoruutuja- karttoja ym. Vanhan testamentin selitysraamattu tarjoaa tietoa tekstin historiallisesta ulottuvuudesta sekä kulttuurin ja uskonnon taustatekijöistä. Näin teksti tulee ymmärretyksi omassa historiallisessa viitekehyksessään. Teos valottaa, miten Vanhan testamentin tekstit ovat antaneet Jumalan kansalle toivon uudesta tulevaisuudesta. Vanhan testamentin selitysraamattu selventää, millä tavalla nämä toiveet ovat toteutuneet Uudessa testamentissa. Teossarjan kirjoittaja on Åbo Akademin Vanhan testamentin eksegetiikan professori Antti Laato. Teossarja palvelee laajaa lukijakuntaa. Se tarjoaa materiaalia niin ammattiteologille kuin tavalliselle seurakuntalaiselle, kenelle tahansa Vanhasta testamentista kiinnostuneelle.

Syksyllä 2017 ilmestyvä ensimmäinen osa Laki (1–5 Moos) käsittelee mm. kysymystä siitä, miten juutalaiset ovat ymmärtäneet Mooseksen kirjojen hengellisen sanoman. Kirjassa pohditaan myös, miten muinaisen Lähi-idän historia ja kulttuuri auttavat ymmärtämään Mooseksen lakia. Mooseksen kirjat kertovat siitä, miten Jumala on ohjannut kansansa historian vaiheita, ilmoittanut sille tahtonsa ja antanut toivon tulevaisuudesta. Eräs keskeisin toivo kiteytyi Jumalan lupauksessa uudesta Mooseksen kaltaisesta profeetasta. Jeesus itse julisti lupauksen täyttyneen omassa persoonassaan, ja apostolit välittävät tämän uskon Uuden testamentin kirjoituksissa. Laki (1–5 Moos) tarkastelee siten myös Mooseksen kirjojen varhaiskristillisistä tulkintoja.

Historiallisesti ja nykyajan ekumeenisissa piireissä Roomaa pidetään syystä kristinuskon keskuksena. Luterilaisessa traditiossa Roomaan on kuitenkin usein totuttu asennoitumaan epäillen. Syynä on Lutherilta opittu kriittinen suhtautuminen paavi-instituuttiin, joka vastusti ankarasti uskonpuhdistuksen perusperiaatteita. Kristinusko Rooman valossa pyrkii avaamaan Rooman merkitystä kristinuskon keskuksena tarkastellen aihettaan lähinnä historiallisista ja kirkon varhaisista teologisista lähteistä käsin. Kirja pohtii syitä, jotka ajoivat Lutherin ja Rooman johtaman kirkon vastakkain, ja tekee myös selkoa siitä, millä tavalla tilanne on tänä päivänä muuttunut. Kirja kutsuu luterilaiseen teologiaan ihastuneen kristityn ajattelemaan Rooman rikkaasta kristillisestä perinnöstä uudella tavalla tuoreesti ja ekumeenisesti. Tosiasiaksi kun jää, että katolisena teologina Lutherin vaatimat monet uudistukset ovat lopulta tulleet oleelliseksi osaksi nykyisen katolisen kirkon toimintaa. Professori Antti Laaton uutuuskirja soveltuu hyvin myös luterilaisen matkaajan oppaaksi Roomaan.

The study deals with the theological message and composition of the Book of Isaiah and promotes a thesis that an early Jewish reception history helps us to find perspectives to understand them. This study treats the following themes among others:1 Hezekiah as Immanuel was an important theme in the reception as can be seen in Chronicles and Ben Sira as well as in rabbinical writings. The central event which makes Hezekiah such an important figure, was the annihilation of the Assyrian army as recounted in Isaiah 36-37.2 The Book of Isaiah was interpreted in apocalyptic milieu as the Animal Apocalypse and Daniel show. Even though the Qumran writings do not provide any coherent way to interpret Isaianic passages its textual evidence shows how the community has found from the Book of Isaiah different concepts to characterize the division of the Jewish community to the righteous and sinful ones (cf. Isa 65-66).3 Ezra and Nehemiah received inspiration from the theological themes of Isaianic texts of Levitical singers which were later edited in the Book of Isaiah by scribes. The formation of the Book of Isaiah then went in its own way and its theology became different from that in the Book of Ezra–Nehemiah.

Odottivatko Vanhan testamentin pyhät tietoisesti Kristusta? Miten Mooses ja Aaron soveltuvat piispan ja diakonin arvovallan pönkittämiseen? Millä tavoin kuningas Daavid voi olla esikuvana kilvoitukseen? Kuinka Simsonin toilailuista saa ammennettua hyödyllistä opetusta kristityille? Ja miksi ihmeessä Jumala joutui lepyttelemään profeetta Elian vihaa?" Kristityt ennen kristittyjä: vanhan liiton pyhät kirkkoisien silmin" valottaa monipuolisesti kirkkoisien Vanhan testamentin tulkintaa. Artikkelikokoelma johdattaa lukijan varhaisten vuosisatojen kristillisen ajattelijoiden maailmaan ja antaa näkökulmia siihen, kuinka kirkkoisät hahmottivat Vanhan testamentin pyhien relevanssin uskolleen ja oman aikansa kirkolliselle elämälle.