Antti Maunuksela

Tykkimiehen viisi sodan vuotta kertoo Heinjoen Heikurilasta kotoisin olleen Mauno Hillebrandin vaiheista talvi- ja jatkosodassa. Talvisodassa Hillebrand toimi Karjalankannaksella tykkiryhmän johtajana ja jäi välirauhan aikana armeijan palvelukseen kanta-aliupseeriksi. Jatkosodan sytyttyä hän toimi tulenjohtajana Karjalankannaksella, kunnes hyökkäysvaiheen jälkeen siirtyi Itä-Karjalaan Krivin alueelle. Kesällä 1944 hän palasi upseerikoulusta vänrikkinä Karjalankannakselle osallistuakseen sodan ratkaiseviin taisteluihin.

Polvijärveläinen Karttusen perhe koki raskaat menetykset jatkosodan aikana, kun perheen kolme poikaa kaatuivat joulukuun 1941 ja toukokuun 1942 välisenä aikana. Pioneeriveljekset on kuvaus näiden pioneerijoukko-osastoissa palvelleiden veljesten, Vilho, Väinö ja Aimo Karttusen,osallistumisesta talvi- ja jatkosotaan Laatokan Karjalassa, Karjalankannaksella, Syvärillä ja Kiestingin erämaissa.

Valtaalasta Vuosalmelle on kuvaus isokyröläisen Juho Maunukselan varusmiespalveluksesta ja sota-ajasta. Juho Maunuksela suoritti asevelvollisuutensa Suomen Valkoisessa Kaartissa vuosina 1929 - 1930. Talvisodassa hän taisteli Jalkaväkirykmentti 23:n riveissä Taipaleenjoella, jossa haavoittui vaikeasti. Jatkosodassa hän palveli vanginvartijana Sotavankileiri 14:ssä vuoden 1941 loppuun saakka, jonka jälkeen hänet vapautettiin palveluksesta. Kesällä 1944, suurhyökkäyksen alettua Kannaksella, hänet määrättiin täydennysmieheksi Jalkaväkirykmentti 49:ään.

Kasarmilasta Laatokalle on kuvaus rääkkyläläisen Kyösti Tolvasen varusmiespalveluksesta ja sota-ajasta vuosilta 1938 - 1944. Kyösti Tolvasen sotaretki alkoi syyskussa 1938 varusmiespalveluk-sella Sakkolan Kiviniemessä Jääkäripataljoona 4:ssä, jatkuen ryhmänjohtajana ja sairaankantajana talvisodassa. Talvisodassa hän osallistui Karjalan Kannaksen ja Laatokan pohjoispuolen taisteluihin. Jatkosodan hyökkäysvaiheen aikana Kyösti Tolvanen toimi konekivääriryhmän johtajana Linnoituspataljoona 11:ssa, josta hyökkäysvaiheen jälkeen siirtyi Rannikkotykistörykmentti 13:een Viteleeseen. Viteleessä, Laatokan rannalla, hän toimi autonkuljettajana ja autokorjaamon päällikkönä aina sodan loppumiseen saakka.