Antti Tapanila

Käytännön käsikirjaksikin sopiva, runsaasti oikeustapauksia sisältävä teos on kattava ja ajantasaisin suomenkielinen yleisesitys Euroopan ihmisoikeussopimuksesta. Kirja käsittelee perusteellisesti ihmisoikeussopimuksen kansainvälistä valvontaa sekä sopimuksessa ja sen lisäpöytäkirjassa turvattuja oikeuksia: muun muassa kidutuksen kieltoa, syrjinnän kieltoa, oikeutta vapauteen ja turvallisuuteen, oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, uskonnon- ja sananvapautta sekä omaisuudensuojaa. Teoksessa käsitellään kattavasti myös ihmisoikeussopimuksen asemaa Suomen oikeusjärjestyksessä, samoin kuin EU:n perusoikeusjärjestelmää ja sen suhdetta sopimukseen.

Käytännön käsikirjaksikin sopiva, runsaasti oikeustapauksia sisältävä teos on kattava ja ajantasaisin suomenkielinen yleisesitys Euroopan ihmisoikeussopimuksesta. Kirja käsittelee perusteellisesti ihmisoikeussopimuksen kansainvälistä valvontaa sekä sopimuksessa ja sen lisäpöytäkirjassa turvattuja oikeuksia: muun muassa kidutuksen kieltoa, syrjinnän kieltoa, oikeutta vapauteen ja turvallisuuteen, oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, uskonnon- ja sananvapautta sekä omaisuudensuojaa. Teoksessa käsitellään kattavasti myös ihmisoikeussopimuksen asemaa Suomen oikeusjärjestyksessä, samoin kuin EU:n perusoikeusjärjestelmää ja sen suhdetta sopimukseen.

Oikeudenkäynnin julkisuus riita- ja rikosasioissa on ainoa kokonaisesitys oikeudenkäynnin julkisuudesta riita- ja rikosasioissa, jossa on tarkasteltu julkisuutta myös esitutkinnassa ja pakkokeinoasioissa. Teoksen 2., uudistetussa painoksessa on huomioitu myös Euroopan unionin tietosuoja-asetus ja sitä koskeva oikeuskäytäntö. Kirjassa esitellään kattavasti ja käytännönläheisesti oikeudenkäynnin julkisuutta koskeva lainsäädäntö ja käydään läpi oikeuskäytäntöä. Kirja toimii lukuisten esimerkkien ja helpon systematiikkansa ansiosta tärkeänä käsikirjana, joka tarjoaa vastauksia käytännössä haastaviksi havaittuihin soveltamistilanteisiin. Teoksen perusteella lukija pystyy arvioimaan perusteet, joilla oikeudenkäynnin julkisuutta rajoitetaan, ja tavat, joilla rajoittaminen toteutetaan. Kirjassa esitellään myös menettely, jolla julkisuutta koskevat kysymykset käsitellään. Esitutkintaa ja pakkokeinoasioita koskevassa osuudessa käsitellään esitutkintaviranomaisen linjauksia hallinto-oikeuksien ratkaisuissa esillä olleissa julkisuuskysymyksissä. Tässä uudistetussa painoksessa huomioidaan myös riita- ja rikosasioiden asianhallintajärjestelmien muutosten vaikutukset julkisuuskysymysten käsittelyyn tuomioistuimissa. Oikeudenkäynnin julkisuus riita- ja rikosasioissa on hyödyllinen käsikirja muun muassa asianajajille, oikeudenkäyntiavustajille, oikeustoimittajille, syyttäjille, tutkinnanjohtajille, tuomioistuimien jäsenille sekä oikeustieteen tutkijoille. Teos sopii myös oppikirjaksi yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin. Antti Tapanila on oikeustieteen tohtori ja prosessioikeuden dosentti Lapin yliopistossa. Hän on toiminut eri tuomioistuintehtävissä vuodesta 2002 alkaen. Tapanila on työskennellyt pitkäaikaisesti käräjätuomarina sekä syyttäjänä ja hovioikeudenneuvoksena.

Kirjassa käsitellään laajasti seksuaalirikoksia koskevan rikoslain 20 luvun vuonna 2023 voimaan tullutta uudistusta ja annetaan kattava kuva seksuaalirikoslainsäädännöstä ja seksuaalirikosten käsittelemisestä. Keskeisiä kysymyksiä ovat vapaaehtoisuus seksuaaliseen kanssakäymiseen, tahallisuus ja uuden lainsäädännön rikostunnusmerkistöt. Oikeudenkäyntimenettelystä on tarkasteltu erityisesti julkisuutta, asianomistajan kuulemista, todisteiden hankkimista, näytön arvioimista ja tuomion perustelemista. Kirjassa on käsitelty myös rangaistuksia ja korvauskysymyksiä. Kirjan esitystapa on käytännönläheinen ja kirjassa on käytetty runsaasti oikeustapauksia havainnollistamaan käsiteltyjä kysymyksiä. Kirja soveltuu käsikirjaksi asianajajille, syyttäjille ja tuomareille. Se on hyödyllinen tietolähde myös muille seksuaalirikosten parissa työskenteleville ja aihepiiristä kiinnostuneille. Kirjaa voidaan käyttää opetuksessa.

Siviiliprosessi on yleisesitys riita-asian oikeudenkäyntimenettelystä,joka tarjoaa väylän laillisten oikeuksien toteuttamiseen tuomioistuimessa. Oikeudenkäynnin pitää olla järjestetty niin, ettäasianosaisilla on käytössään ennakoitava, joutuisaja kustannustehokas keino yksityisoikeudellistenriitaisuuksiensa ratkaisemiseen. Teoksessa tarkastellaan riita-asian käsittelyäkanteen vireilletulosta aina valitusluvan hakemiseen korkeimmalta oikeudelta. Keskeisiä tarkastelun kohteita ovat siviiliprosessin periaatteet, asiaan osalliset ja heidän avustajansa, riita-asian vireillepano käräjäoikeudessa, kirjallinen ja suullinen valmistelu sekä todistelukysymykset. Lisäksi oikeudenkäyntikulut, tuomioistuimen ratkaisu ja oikeusvoima sekä muutoksenhaku hovi-oikeuteen kuuluvat teoksen aihepiireihin. Teos on kirjoitettu riita-asioita hoitavan tuomarin näkökulmasta. Siviiliprosessissa käsitellään varsinerilaisia riita-asioita, jolloin tuomarin valinnoilla on huomattava merkitys oikeudenkäynnin kulkuun. Vaikka teoksessa sivutaan siviiliprosessia koskevia periaatteita ja kysymyksenasetteluita kirjallisuudessa, oikeudenkäyntimenettelyä on tarkasteltu käytännönläheisesti. Tavoitteena on ollut arvioida, minkälaisin menettelyin siviiliprosessi on mahdollista järjestää joutuisasti ja kohtuullisin kustannuksin. Oikeustapauksiinpainottuvaa lähdeaineistoa on seurattu 15.6.2021 saakka. Siviiliprosessi on hyödyllistä luettavaariita-asioita työnsä puolesta hoitaville lakimiehille ja sitä voidaan käyttää myös oppikirjana ja käsikirjana. OTT, dosentti Antti Tapanila on käräjätuomari, joka on työskennellyt eri tuomioistuimissa ja kihlakunnansyyttäjänä. Hän on kirjoittanut laajasti prosessioikeuteen, todistusoikeuteen ja prosessuaalisiin ihmisoikeuksiin liittyvistä teemoista.

Itsekriminointisuoja - eli oikeus vaieta ja olla todistamatta itseään vastaan - on eräs vaikeimmin lähestyttävistä prosessiperiaatteista, eikä sitä ole aikaisemmin tarkasteltu kattavasti kirjallisuudessa. Tämä kirja vastaa esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin: Milloin ja miksi itsekriminointisuoja on kehittynyt syytetyn oikeudeksi? Mistä alkaen asianosainen voi vedota itsekriminointisuojaan rikosprosessin ulkopuolisissa menettelyissä, kuten konkurssissa, ulosotossa ja verotuksessa? Saako itsekriminointisuojaan vetoava valehdella? Miten epäillyn itsekriminointisuojaa ja oikeutta avustajaan esitutkinnassa on tulkittu Suomessa? Kirja on ajankohtaisuutensa ja käytännöllisen lähestymistapansa ansiosta hyödyllistä luettavaa kaikille lakimiehille, jotka joutuvat työssään tekemisiin rikosprosessin tai täytäntöönpanomenettelyjen kanssa. Kirjassa on mukana runsaasti oikeuskäytäntöä. OTT, dosentti Antti Tapanila on rikosasioita käsittelevä käräjätuomari, joka on työskennellyt eri tuomioistuimissa sekä kihlakunnansyyttäjänä. Hän on kirjoittanut laajasti rikosprosessiin, todistusoikeuteen ja prosessuaalisiin ihmisoikeuksiin liittyvistä teemoista. Syytetyn oikeuksia käsittelee myös hänen teoksensa Kontradiktorisuus syytetyn oikeutena (2019).

Kontradiktorisessa oikeudenkäynnissä syytetyllä on oikeus tulla kuulluksi ja saada tieto asiaan vaikuttavasta oikeudenkäyntiaineistosta. Kontradiktorisuus eli kuulemisperiaate onkin keskeinen syytetyn oikeussuojan tae rikosprosessissa. Se on voimassa koko prosessin ajan - esitutkinnan alusta lainvoimaisen tuomion antamiseen. Kontradiktorisuus syytetyn oikeutena tarkastelee lainsäädännön ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen asettamia vaatimuksia kontradiktorisuudelle ja selvittää, miten näitä on Suomessa tulkittu. Lainsäädännön uudistukset on huomioitu vuoden 2019 alkuun asti. Kirja on ajankohtaisuutensa ja käytännönläheisen lähestymistapansa ansiosta hyödyllistä luettavaa kaikille rikosprosessin parissa työskenteleville, kuten asianajajille, poliiseille, syyttäjille ja tuomareille. OTT, dosentti Antti Tapanila on käräjätuomari, joka on työskennellyt eri tuomioistuissa sekä kihlakunnansyyttäjänä. Hän on kirjoittanut laajasti rikosprosessiin, todistusoikeuteen ja prosessuaalisiin ihmisoikeuksiin liittyvistä teemoista.

Todistelu oikeudenkäynnissä on ajantasainen ja kattava teos aiheestaan. Käsikirjamaisen tiiviisti ja jäsennellysti se kuvaa todistelun keskeiset kysymykset, kuten näytön arvioimisen teoriat ja käytännöt, todistajan kuulustelun menettelyt ja taktiikat ja todistamis ja hyödyntämiskiellot. Kirjan tulkintasuositukset ja toimintamallien kuvaukset tarjoavat lainkäyttäjälle työkaluja parempaan todisteluun. Todistelun päämääränä on totuuden tavoittaminen oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin asettamia reunaehtoja noudattamalla. Lainkäyttäjän on tähän tavoitteeseen päästäkseen tunnettava todistelulainsäädäntö, mutta myös käytettävä todistelussa optimaalisia menettelytapoja, joita on kirjassa tarkasteltu. Käsittelyssä on otettu huomioon oikeudenkäymiskaaren 17 luvun uudistus, jossa lainsäädäntöä on täsmennetty erityisesti hyödyntämiskieltojen osalta sekä säädetty anonyymin todistamisen käyttöön otosta.