Antto Vihma

Elämme nostalgian kulta-aikaa. Sadat miljoonat ihmiset länsimaissa uskovat, että elämä oli parempaa 50 vuotta sitten. Tutkijat ovat kirjoittaneet peräti ”globaalista nostalgiaepidemiasta”, joka kutsuu vastustamaan koettua poliittista alamäkeä ja kulttuurista rappiota sekä palaamaan menneeseen elämäntapaan. Nostalgia on moderni perustuntemus. Se on läsnä politiikassa, arjessa, kaupunkitilassa, vuosipäiväjuhlissa, lukuisissa kulttuurituotteissa ja tavaroissa. Ilmiönä se ei ole yksiselitteinen eikä yksiselitteisesti hyvä tai paha. Se on selviytymismekanismi maailmassa, jota hallitsevat epävarmuus ja kokemus katkoksesta. Henkilökohtaisen kaipauksen käsitteleminen voi olla nykyihmiselle myös elämää eteenpäin vievä voima. Antto Vihman uusi kirja on ensimmäinen suomalainen yleistajuinen teos nostalgiasta yhteiskunnallisena ja kulttuurisena voimana. Se näyttää, että mennyt ei muutu tulevaisuudeksi. Menneessä on kuitenkin oikein käytettynä voimaa luoda valoa epävarmaan nykyisyyteen. Kuten lääkehoidoissa yleensä, ratkaisevaa ovat sekoitussuhteet ja oikea annostelu. VTT, dosentti Antto Vihma (s. 1978) työskentelee johtavana tutkijana Ulkopoliittisessa instituutissa. Vihma on kansainvälisen politiikan asiantuntija ja keskustelija, joka on tutkinut laajasti ilmastopolitiikkaa, suurvaltasuhteita ja politiikan teoriaa. Vihma oli yksi kiitetyn Totuuden jälkeen -kirjan (2018) tekijöistä.

Vuonna 2016 Yhdysvaltain presidentinvaalien ja Britannian EU-kansanäänestyksen seurauksena syntyi laajalti jaettu tunne siitä, että politiikan tekemisen tavat ja julkisen keskustelun säännöt olivat muuttuneet pohjiaan myöten. Tunteet ja räikeät valheet jättivät faktat jalkoihinsa. Oli siirrytty totuudenjälkeiseen aikaan. Maailma ei kuitenkaan muuttunut vuodessa. Totuudenjälkeisen ajan keskeiset ajurit - yhteiskunnallinen polarisaatio ja teknologinen kehitys - olivat muokanneet maaperää vuosikymmenten ajan. Ne ilmenivät perinteisen median ja asiantuntijuuden kriisinä, vanhojen hierarkioiden murtumisena ja verkostojen vallan kasvuna, sekä uusina julkisuuden hallinnan keinoina. Räikeimmillään ilmiöt tulivat esiin Yhdysvalloissa, mutta samat voimat ovat käynnissä myös Suomessa. Totuuden jälkeen on ensimmäinen suomalainen yleistajuinen kokonaiskatsaus tähän murrokseen. Kirjassa tarkastellaan kriittisesti totuudenjälkeisen ajan ilmiöitä sekä niiden historiaa. Politiikan eri alueisiin syventävät tapaustutkimukset paljastavat suomalaisen julkisen keskustelun karikot.