Ari Helo

”Moderniin kriisitietoisuuteen kasvanut ajattelija voi kysyä, onko liberalismi nyt erityisessä kriisissä vai onko se aina ollut kriisissä. Ehkä kysymys ei lopulta ole hukatuista sukupolvista, yli sata vuotta manatusta lännen rappiosta tai edes liberalismin kriisistä. Kenties tarvitsemme vain käsitteellistä selkeyttä ymmärtääksemme paremmin jatkuvasti muuttuvaa maailmaamme sen talousrakenteita, yhteiskuntarakenteita ja valtarakenteita sekä erilaisia tapojamme ajatella niitä. Näin ymmärrämme paremmin myös liberalismia ja nykyaikaista, suomalaista arvopohjaa.” Liberalismi tarvitsee puolustajan ja sen arvon ymmärtämiseksi se tarvitsee myös ymmärrystä itsestään. Tämä kirjoituskokoelma pyrkii näihin molempiin tavoitteisiin. Liberalismia pohditaan niin historian, politiikan, yhteiskunta-ajattelun kuin somekeskustelukulttuurin kautta unohtamatta sen kansainvälisiä aspekteja, oikeisto- ja vasemmistoliberaaleja, sukupuolipolitiikkaa, ajankohtaista woke-kulttuuria tai liberaalin ajattelun itsekritiikkiä.

Because of its huge popularity in the humanities and social sciences it is easy to imagine that the fashionable field of whiteness studies must have some innovative scholarly value. This book proves that it has none. And it proves it by direct quotations from intersectional whiteness scholars themselves. The problem is about credibility of academic social studies research in general, which intersectionality puts at risk because of its fundamental methodological deficiencies. Despite their nobly humanist purposes, intersectional scholars fail to follow any academically valid procedure of argumentation. They do not strengthen, but weaken our understanding of academically valid argumentation and research. "Ari Helo's interrogation of intersectional theory employs precise logic and insistent empiricism to criticize a doctrine he regards as over-generalized and inattentive to specific histories, cultural diversities, and unique personal identities.” Jeffrey L. Meikle, Professor Emeritus (University of Texas at Austin)“In this timely and provoking study, Helo emerges as a staunch defender of traditional science and scholarship, who does not tolerate academic fads nor methodological sloppiness.” Mikko Saikku, Professor (University of Helsinki)

History, Politics, and the American Past assesses the connection between historiography and politics in America on the basis of an important methodological distinction between the past and the history written about it. While necessarily interpreting the past, professional historians and those with a general interest alike remain tempted, consciously or not, to make American history serve their own political and moral views. There is a tendency to impose our present values on the past and sometimes go so far as to believe the past can be changed by present action. In this volume, Ari Helo analyzes examples of this, including metahistorical narratives, presidential speeches, and the occasionally vague rhetoric of the Confederate statue campaigns, before diagnosing the source of doing so and suggesting how we might avoid it. Taking America as its example, the book illuminates essential methodological issues related to history writing while deciphering the complicated relationship of history and politics. The book will be of interest to scholars and students of American history, historiography, American studies, and cultural studies, providing a vivid account of how to make sense of American history.

History, Politics, and the American Past assesses the connection between historiography and politics in America on the basis of an important methodological distinction between the past and the history written about it. While necessarily interpreting the past, professional historians and those with a general interest alike remain tempted, consciously or not, to make American history serve their own political and moral views. There is a tendency to impose our present values on the past and sometimes go so far as to believe the past can be changed by present action. In this volume, Ari Helo analyzes examples of this, including metahistorical narratives, presidential speeches, and the occasionally vague rhetoric of the Confederate statue campaigns, before diagnosing the source of doing so and suggesting how we might avoid it. Taking America as its example, the book illuminates essential methodological issues related to history writing while deciphering the complicated relationship of history and politics. The book will be of interest to scholars and students of American history, historiography, American studies, and cultural studies, providing a vivid account of how to make sense of American history.

Could Jefferson claim any consistency in his advocacy of democracy and the rights of man while remaining one of the largest slaveholders in Virginia? This extensive study of Jefferson's intellectual outlook suggests that, once we fully acknowledge the premises of his ethical thought and his now outdated scientific views, he could. Jefferson famously thought the human mind to be 'susceptible of much improvement … most of all, in matters of government and religion'. Ari Helo's thorough analysis of Jefferson's understanding of Christian morality, atheism, contemporary theories of moral sentiments, ancient virtue ethics, natural rights, and the principles of justice and benevolence suggests that Jefferson refused to be a philosopher, and did so for moral reasons. This book finds Jefferson profoundly political in his understanding of individual moral responsibility and human progress.

Could Jefferson claim any consistency in his advocacy of democracy and the rights of man while remaining one of the largest slaveholders in Virginia? This extensive study of Jefferson's intellectual outlook suggests that, once we fully acknowledge the premises of his ethical thought and his now outdated scientific views, he could. Jefferson famously thought the human mind to be 'susceptible of much improvement … most of all, in matters of government and religion'. Ari Helo's thorough analysis of Jefferson's understanding of Christian morality, atheism, contemporary theories of moral sentiments, ancient virtue ethics, natural rights, and the principles of justice and benevolence suggests that Jefferson refused to be a philosopher, and did so for moral reasons. This book finds Jefferson profoundly political in his understanding of individual moral responsibility and human progress.

Tämä tietoteoshanke on lokakuussa 2026 julkaistava yhteisteos, Liberaalina Suomessa esseitä hyvinvointiyhteiskunnan eurooppalaisesta arvopohjasta. Kirjoittajakunta muodostuu yhteiskunta- ja taloustieteilijöistä, poliittisista kärkivaikuttajista sekä toimittajista. Teos pohtii laaja-alaisesti nykyisen suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakenteita ja palvelurakenteen kokonaisuutta sekä sen pitkän aikavälin rahoitusratkaisuja. Samoin käsitellään maahanmuuttoon liittyviä kysymyksiä ja sosiaaliliberalismin roolia nykyisessä yhteiskuntakeskustelussa unohtamatta Euroopan unionin ja Suomen puolustusratkaisujen merkitystä pahasti kriisiytyneessä maailmanpolitiikan nykytilanteessa. Teos sisältää esseet: Ari Helo, Historiallinen liberalismi ja hyvinvointiyhteiskunnan idea Henrik Meinander, Pohjoismaisen yhteiskuntamallin polkuriippuvuus Janne Saarikivi, Suomalaisen liberalismin juurilla vanha itämerensuomalainen kulttuuri ja luterilaisuus tasa-arvon ja meritokratian lähteinä Jussi Saramo, Liberalismi vasemmistolaisena aatteena Tarja Halonen, Liberalismin arvopohjasta kestävästä kehityksestä Annika Rönni-Sällinen, Töihin reilujen työehtojen Suomessa! Heikki Hiilamo, Riittävät terveys- ja sosiaalipalvelut kaikille Tytti Tuppurainen, Hyvinvointivaltion talousjärjestelmä Patrizio Lainà, Hyvinvointiyhteiskunnan sopimusperustainen rahoitussuunnitelma Pessi Rautio, Suomalaisen kulttuuripääoman nykytase Taina Saarikivi, Suomi ei tarvitse ”luovan talouden kasvustrategiaa” Jukka Kekkonen, Korkeakoulutuksen alamäki Eva Tawasoli, Maahanmuutto ja toimiva kotouttamispolitiikka Janne Metsänheimo, Murtuvat rakenteet ja vakauden jälkeinen maailma Maria Ohisalo, EU sosiaalisten ja ekologisten kriisien ratkojana Arvo Tuominen, Suomi, EU ja Venäjä Annastiina Heikkilä, Vapaus, veljeys, tasa-arvo – ranskalaisen vallan hinta Eva Biaudet, Ihmisoikeusperustaisen ulkopolitiikan linjaukset

Teos selvittää muodikkaan intersektionaalisuuden ja sille keskeisen valkoisuusparadigman tieteellistä merkitystä. Aihetta tarkastellaan sisältöanalyysin keinoin niin suomalaisen kuin yhdysvaltalaisen valtatutkimuksen, sosiologian, kulttuurintutkimuksen, historiantutkimuksen, koulutuspolitiikan ja yhteiskuntakeskustelun kautta. Teoksessa osoitetaan paitsi valkoisuusparadigma myös intersektionaalinen ajattelu kauttaaltaan ongelmalliseksi tavaksi tutkia syrjäytyneisyyttä, länsimaisia valtarakenteita, vähemmistö- ja enemmistöidentiteettejä sekä ihmistieteitä ja yhteiskuntatieteitä yleisesti. Syyksi osoittautuu, että intersektionaalinen ajattelu rikkoo lähes kaikkia perinteisen tieteellisen tutkimusajattelun metodologisia rajoitteita. Huolimatta suuresta suosiostaan se ei edusta pätevää argumentaation tapaa, saati tieteellistä ajattelua. KIRJASTA SANOTTUA:”Yksityiskohtaisesti perusteltu ja dokumentoitu puheenvuoro yliopiston uskottavuutta rapauttavasta politisoitumisesta. Vuoden tärkeimpiä tietokirjoja.” Jarkko Tontti, kirjailija, OTT”... kriittinen ja tärkeä puheenvuoro aikamme ideologioiden monimutkaisista taustoista. Historian tajun ohentuessa ja yhä yksiulotteisemmaksi käyvän yhteiskuntakeskustelun aikana tätä teosta todella tarvitaan.” Janne Saarikivi, dosentti, Helsingin yliopisto”Helon mukaan intersektionaalinen lähestymistapa ohjaa oikeisiin ongelmiin huomion kiinnittäviä tutkijoita vastaamaan vääriin kysymyksiin. Kirjoittajan väkevä tapa osallistua Yhdysvalloista alkaneeseen keskusteluun identiteettipoliittisen tutkimuksen yhteiskunnallisesta roolista kutsuu tutustumaan aiheeseen myös niitä, jotka eivät jaa hänen kritiikkiään.” Markku Kangaspuro, professori, Aleksanteri-instituutin johtaja, Helsingin yliopisto

Teos kattaa länsimaiden keskeisimmän valtiomahdin historian aina siirtokuntakaudesta Yhdysvaltojen nykypäivään. Maan merkitystä talous- ja sotilasmahtina täydentää sen asema kulttuurin suurvaltana. Yhdysvaltalaisen tieteen saavutukset, kirjallisuus, kevyen musiikin rikas perinne, Hollywood-elokuvat tai vaikkapa Walt Disneyn satuhahmot tunnetaan kaikkialla maailmassa. Jo vuoden 1776 itsenäisyysjulistuksessa amerikkalaiset sitoutuivat länsimaisiin kansanvallan ja tasa-arvon periaatteisiin. Kaikki vähemmistöt saivat kuitenkin äänensä kuuluviin vain pitkällisten poliittisten taisteluiden myötä. Orjat vapautettiin vasta verisen sisällissodan jälkeen. Rotukysymyksestä, työväen oikeuksista, aborttioikeudesta ja seksuaalisten vähemmistöjen oikeuksista kiistellään yhä. Maan menneisyyttä värittävät vahvasti poliittinen väkivalta ja lukuisat sodat. Siirtokunta-ajan sotia seurasivat itsenäisyyssota, suuret intiaanisodat ja lännen valloitus, maailmansodat, Vietnamin sota sekä monet muut konfliktit aina Irakin ja Afganistanin sotiin ja Ukrainan sodan luomaan uuteen geopoliittiseen asetelmaan saakka. Poliittisen historian ajankuvaa täydentää joukko alansa johtavien asiantuntijoiden teema-artikkeleita:"Yhdysvallat ja luonnonsuojelu" (Mikko Saikku)"Amerikkalainen pragmatismi" (Sami Pihlström)"Yhdysvaltojen kirjallisuus" (Bo Pettersson)"Amerikkalainen elokuvateollisuus" (Kimmo Laine)Teoksen kirjoittaja, Ari Helo on filosofian tohtori ja aatehistorian sekä Pohjois-Amerikan tutkimuksen dosentti. Hänen aiempia teoksiaan ovat Thomas Jefferson's Ethics (Cambridge University Press, 2013), Yhdysvaltain demokratian synty (Gaudeamus, 2014) ja History, Politics, and the American Past (Routledge, 2020).