Ari Törmä

Ari Törmän "Ruudun takaa" on sekä luontovalokuvakirja että runokokoelma, jossa nämä kaksi erilaista elementtiä käpertyvät yhteen erottamattomaksi." Olen valokuvannut luontoa aktiivisesti viimeiset kaksikymmentä vuotta. Kymmenisen vuotta sitten aloin kirjoittaa runoja. Runojen kautta pääsin kuvaamaan kaikkea sitä, mitä kameran tuottama kuva ei kykene välittämään - tuoksuja ja tunteita, ääntä ja hiljaisuutta, ajatusten juoksua. Esikoisrunokokoelmani Luontokuvia julkaistiin 2017."

Sain syntymälahjaksi sävelkorvan. Pulppuavan runosuonen sai joku toinen. Oli vuosi 2012. Syntyi ajatus uudenlaisesta laulusarjasta työnimellä Luontokuvia. Jo varhaisessa vaiheessa kävi selväksi, että laulujen tekstit olisi kirjoitettava itse. Pyöreät kivetaskeleitteni alla. Olisiko joaika alkaa kerätä,vai heitelläkö taas pois? Ryhdyin työhön. Työstin laulusarjaa varten ensin suuren määrän tanka- ja haiku-mittaan kirjoitettuja kuvia. Niistä osa kasvoi ja kypsyi laululyriikaksi. Syntyi siinä prosessissa muutakin ja tämä kirja on kooste siitä kaikesta. Olen aiemmin julkaissut mm. kaksi luontovalokuvakirjaa: Määränpäänä Hirsijärvi (2005) ja Hirsijärven kosteikoissa (2010). Nyt syntyi siis järjestyksessään kolmas ja samalla täysin erilainen luontokuvakirja: täynnä kolmiulotteisia, äänien ja tuoksujen kera vaihtuvia värikuvia 100-vuotiaan itsenäisen Suomen luonnosta.

Kosteikko on yleisnimitys alueista, jotka sijoittuvat kovanmaan ja avoveden välille. Ne ovat yksi arvokkaimmista ja samalla uhanalaisimmista luontotyypeistä maapallolla. Ihminen luokittelee järvien kosteikot yleisesti vesijättömaaksi. Useille eläinlajeille kosteikko on kuitenkin järvialueiden parhaimpia elinpaikkoja ja monille suoranainen elinehto. Kirja kertoo, mitä Hirsijärven kosteikoissa vuoden aikana tapahtuu. Kirja kertoo myös valokuvaajasta, joka näkee luonnon suurena ja alati muuttuvana taideteoksena. Ari Törmä, s. 1963, julkaisi ensimmäisen kirjansa viisi vuotta sitten ja on viime vuosina pitänyt useita valokuvanäyttelyitä.