Arja Karhumaa

Kirjanpainaja, typographus, on nimi jonka Carl Linnaeus antoi kaarnaa kaivertavalle kuoriaislajille 1700-luvulla. Sata vuotta myöhemmin Elias Lönnrot ehdotti aakkoskirjaimiston suomenkieliseksi nimeksi puustavisto. Metsäpuusta valmistettu paperi oli kirjoituksen tärkein alusta 1800-luvulta ainakin 2000-luvun alkuun. Tuon aikakauden kadotessa alkaa hahmottua, kuinka tiheästi typografinen ja aakkosnumeerinen kirjoittaminen määrittää modernia ihmiskulttuuria. Siksikö Homo typographicus, typografinen ihminen, lukee kuoriaisen käytävät kirjoituksena ja puut numeroina? Siksikö Ips typographus, kirjanpainaja, kirjoittaa kuusten runkoihin yhä laajemmilla alueilla, vaikka lajitovereilleen se viestii haihtuvin yhdistein? Arja Karhumaan diagrammaattinen tutkielma sekoittaa radikaalisti tunnettujen tiedon alojen käsitteitä ja tekstilajeja sekä ravistelee käsityksiä kirjoituksen, painamisen ja ajattelun inhimillisyydestä ja lineaarisuudesta.

Kirjojen luontaiset viholliset on vastaus Yhdysvalloissa vuonna 1937 tehtyyn uraauurtavaan julkaisuun Bookmaking on the Distaff Side, joka koostui painajina, kuvittajina, kirjailijoina, typografeina ja latojina toimivien naisten töistä. Julkaisu toi esiin kirjapainoalalla vallitsevaa epätasa-arvoa ja kehotti valtaamaan kirjatyön historian. Tämä kirja, jonka on toimittanut MMS-kollektiivi (Maryam Fanni, Matilda Flodmark ja Sara Kaaman), sisältää tuoreita esseitä, joiden kirjoittajia ovat Kathleen Walkup, Ida Börjel, Jess Baines ja Ulla Wikander, sekä haastatteluja latojina toimineiden Inger Humlesjön, Ingegärd Waaranperän, Gail Cartmailin, Megan Dobneyn sekä Maire Vacklin-Ranniston kanssa. Kirja sisältää myös uudelleenpainettuja sivuja alkuperäisestä Bookmaking on the Distaff Side -kirjasta.

Essee on utopian tekstilaji - haaveilun ja harhailun harjoitusta. Säihkyvät utopiat tarjoaa näkymän esseen mahdollisuuksiin: siinä kymmenen eri alojen kiinnostavinta taiteilijaa ja kirjoittajaa on kirjoittanut esseen vapaasti omista lähtökohdistaan. Kokoelman tekstit tutkivat esimerkiksi ruumiillisuutta afrosuomalaisesta ja saamelaisesta näkökulmasta, feminististä taloutta, queeria havaintoa ja ilmaisuvoimaa sekä feministisiä utopioita. Tulos on virkeä kuin mixtape-kasetti, karkkipussi, jonka äärellä voi nauttia ja yllättyä. Se on myös näyttävä kokonaistaideteos, sillä visuaalinen toimittaja Arja Karhumaa on luonut jokaiselle tekstille uniikin ulkoasun yhteistyössä kirjoittajien kanssa.

Epä/igenesis on kaksiosainen, typografisen tekstin muotoilua käsittelevä taiteellinen väitöskirjaprojekti. Se on juuttuneita lohkareita irrotteleva ja suuria muutoksia hahmotteleva kokeellinen, esseenomainen ja tekemiseen perustuva tutkielma, joka purkaa graafisen suunnittelun suhdetta kieleen. Tekstin muotoilijan tieto lomittuu siinä uusmaterialistiseen ajatteluun, sosiologiseen mielikuvitukseen, kielen, kirjallisuuden, median ja kuvan tutkimukseen sekä multimodaaliseen tutkimukseen. Graafinen suunnittelija Arja Karhumaa haastaa vanhentuvat käsitykset sisällön ja muodon kahtiajaosta, taiteen, kirjoittamisen ja muotoilun alkuperästä ja tekijyyksistä sekä tekstin lineaarisuudesta. Epä/igenesis todistaa, ettei typografinen teksti ole pelkkää kieltä eikä pelkkää muotoa, vaan tapahtuma, joka vaikuttaa julkiseen ja jaettuun maailmaan monin eri tavoin. Nykytiedon valossa hahmottuu täysin uutta tekstin ”visuaalista epistemologiaa” eli näkemys siitä, kuinka tekstin muotoilu tuottaa kieleen ja kirjoitukseen aivan omanlaistaan materiaalista tietoa. Väitöskirjan taiteellinen osa Epägenesis:Katalogi X on saatavissa erillisenä niteenä. Yhdessä Katalogi X ja Tutkielma Y muodostavat tilan typografisen taitamisen sekä teorian välille.