Auli Jämsänen

Prized Roses and Odd Blooms introduces the art collection donated to the City of Vaasa in 1951 by the Finnish industrialist Frithjof Tikanoja (1877-1964). Tikanoja took an interest in art during the First World War. He befriended and socialized with many artists and cultural figures after his marriage to Ruusa Myntti, who came from an artistic family. The Tikanoja Art Collection is distinguished by rarities including 19th and 20th century French masterpieces by such artists as Gustave Courbet, Edgar Degas, Paul Gauguin, and Henri Matisse, the likes of which are seldom seen in Finnish collections. The bulk of the collection consists of Finnish art, including famous names such as Akseli Gallen-Kallela, Victor Westerholm and Maria Wiik, as well as a wealth of paintings by Tikanoja's contemporaries such as Eemu Myntti ja Arvi Mäenpää. The eclectic collection also includes pieces by non-mainstream artists and lesser-known names. The expert articles shed light on the works in the collection, Tikanoja's special interests, and the influence of the Finnish national epic (The Kalevala) and the culture of Lapland. Prized Roses and Odd Blooms (Taiteen jaloruusuja ja outoja kukkia) esittelee taidekokoelman, jonka kauppaneuvos Frithjof Tikanoja (1877-1964) lahjoitti vuonna 1951 Vaasan kaupungille. Tikanojan kiinnostus kuvataiteeseen heräsi jo ensimmäisen maailmansodan aikana. Avioiduttuaan Ruusa Myntin kanssa hän verkostoitui ystävyys- ja sukusitein moniin taiteilijoihin ja kulttuuripersoonallisuuksiin. Tikanojan taidekokoelma sisältää Suomen oloissa harvinaisia esimerkkejä ranskalaisesta 1800-luvun ja 1900-luvun alun maalaustaiteesta. Edustettuina ovat muun muassa Gustave Courbet, Edgar Degas, Paul Gauguin ja Henri Matisse. Kokoelman pääosan muodostaa suomalainen taide. Akseli Gallen-Kallelan, Victor Westerholmin ja Maria Wiikin ohella kokoelmassa on runsaasti Tikanojan aikalaisen kuten Eemu Myntin ja Arvi Mäenpään teoksia. Lisäksi monipuoliseen kokoelmaan kuuluu teoksia valtavirran ulkopuolella toimineilta ja vähemmän tunnetuilta taiteilijoilta. Kirjan asiantuntija-artikkeleissa avataan kokoelmateoksia ja kerrotaan Frithjof Tikanojan kiinnostuksen kohteista, Kalevalasta ja Lapin kulttuurista.

Ädelrosor och underliga blommor presenterar den konstsamling som kommerserådet Frithjof Tikanoja (1877-1964) donerade till Vasa stad 1951. Tikanojas intresse för bildkonst uppstod vid tiderna för det första världskriget. I och med äktenskapet med Ruusa Myntti blev han bekant med många konstnärer och kulturpersonligheter. I Tikanojas konstsamling ingår för finländska förhållanden sällsynta exempel på fransk målarkonst från 1800-talet och 1900-talets början. Bland annat Gustave Courbet, Edgar Degas, Paul Gauguin och Henri Matisse finns representerade. Huvuddelen av samlingen utgörs av finsk konst. Förutom Akseli Gallen-Kallela, Victor Westerholm och Maria Wiik finns det rikligt med verk av Tikanojas samtida såsom Eemu Myntti och Arvi Mäenpää. I den mångsidiga samlingen ingår dessutom verk av mindre kända konstnärer som stod utanför huvudfåran. Artiklarna i boken är skrivna av experter. De består av analyser av samlingsverk och berättelser om Frithjof Tikanojas intresse för Kalevala och kulturen i Lappland. Ädelrosor och underliga blommor (Taiteen jaloruusuja ja outoja kukkia) esittelee taidekokoelman, jonka kauppaneuvos Frithjof Tikanoja (1877-1964) lahjoitti vuonna 1951 Vaasan kaupungille. Tikanojan kiinnostus kuvataiteeseen heräsi jo ensimmäisen maailmansodan aikana. Avioiduttuaan Ruusa Myntin kanssa hän verkostoitui ystävyys- ja sukusitein moniin taiteilijoihin ja kulttuuripersoonallisuuksiin. Tikanojan taidekokoelma sisältää Suomen oloissa harvinaisia esimerkkejä ranskalaisesta 1800-luvun ja 1900-luvun alun maalaustaiteesta. Edustettuina ovat muun muassa Gustave Courbet, Edgar Degas, Paul Gauguin ja Henri Matisse. Kokoelman pääosan muodostaa suomalainen taide. Akseli Gallen-Kallelan, Victor Westerholmin ja Maria Wiikin ohella kokoelmassa on runsaasti Tikanojan aikalaisen kuten Eemu Myntin ja Arvi Mäenpään teoksia. Lisäksi monipuoliseen kokoelmaan kuuluu teoksia valtavirran ulkopuolella toimineilta ja vähemmän tunnetuilta taiteilijoilta. Kirjan asiantuntija-artikkeleissa avataan kokoelmateoksia ja kerrotaan Frithjof Tikanojan kiinnostuksen kohteista, Kalevalasta ja Lapin kulttuurista. Ädelrosor och underliga blommor (Prized Roses and Odd Blooms) introduces the art collection donated to the City of Vaasa in 1951 by the Finnish industrialist Frithjof Tikanoja (1877-1964). Tikanoja took an interest in art during the First World War. He befriended and socialized with many artists and cultural figures after his marriage to Ruusa Myntti, who came from an artistic family. The Tikanoja Art Collection is distinguished by rarities including 19th and 20th century French masterpieces by such artists as Gustave Courbet, Edgar Degas, Paul Gauguin, and Henri Matisse, the likes of which are seldom seen in Finnish collections. The bulk of the collection consists of Finnish art, including famous names such as Akseli Gallen-Kallela, Victor Westerholm and Maria Wiik, as well as a wealth of paintings by Tikanoja's contemporaries such as Eemu Myntti ja Arvi Mäenpää. The eclectic collection also includes pieces by non-mainstream artists and lesser-known names. The expert articles shed light on the works in the collection, Tikanoja's special interests, and the influence of the Finnish national epic (The Kalevala) and the culture of Lapland.

Pohjanmaan porvariverkostoja 1700-1800-luvulla tarkastelevan kirjasarjan viides osa, joka samalla toimii sarjan päätösosana, tarkastelee porvariston elämän juhlahetkiä ja työpaineistavapaata ajanviettoa. Säädynmukaisuus määritti keskeisesti ylemmän porvarisluokan kulttuuria ja elintapoja ja se välittyi myös vapaa-ajaksi koettuihin hetkiin. Silloin aikaa vietettiin rannalla veden äärellä kalastaen, veneillen tai luonnossa pyörä- ja eväsretkillä tai puistojen promenadilla. Myös kulttuurin harrastaminen oli soveliasta ja suosittua ja niitä tapahtumia sekä yhteisiä juhlahetkiä varten tarvittiin tiloja. Tässä palvelivat raatihuoneet ja seurahuoneet, toisinaan kuitenkin myös yksityisistä kodeista tuli näihin tarpeisiin tilannekohtaisesti puolijulkisia tiloja. Nautinnot olivat keskiössä ja tavoiteltuja; elämässä piti olla kohokohtia, sitä la dolce vitaa. Lopuksi tämän porvariston varakkuuden mukanaan tuoman ihan elämän viimeinen näytön paikka olivat hautajaiset omintakeisine tapoineen ja runsaine tarjoiluineen. Kirjasarja Pohjanmaan porvariston vuosisadoista (osat I-V, julk. 2013-2023) on rakentanut erinomaisen tutkimuksellisen yhteistyön Pohjanmaan rannikkokaupunkien museoiden keskuuteen. Yhteinen hanke on rikastuttanut niin tekijöitä ja museoita kuin toivon mukaan myös lukevaa yleisöä. Antologiasarjan artikkeleissa on eri tavoin nostettu esiin aikakauden keskeisiä käsitteitä sekä kaupunkien yhteistyöverkostoja historiallisena ilmiönä ja analyyttisena työkaluna, joka auttaa meitä paremmin ymmärtämään myös nykyisyyttä. I den femte och samtidigt sista boken om Borgarlivet i Österbotten under 1700-1800-talet, behandlas borgerskapets fritidsrelaterade verksamhet, där trycket från vardagens huvudsysslor avtog åtminstone tillfälligt, bland annat till förmån för allehanda festliga evenemang. Det ståndsenliga levernet präglade det högre borgerskapets kultur, seder och bruk, vilket också avspeglade sig på tillfällen som upplevdes tillhöra den lediga tiden, fritiden. Det kunde handla om att tillbringa tid på stranden, vid vattnet, kanske göra en fisketur med båten, eller välja cykeln som transportmedel till ett gemytligt picknickmål, eller att helt enkelt promenera ute i parken eller den vilda naturen. För den kulturella verksamheten, som också den var populär och ansågs proper behövde man ändamålsenliga samlings- och festlokaler. Societetshusen och rådhusen svarade mot detta behov, trots att även privata hem tillfälligt och situationsanpassat också användes som halvoffentliga samlingsplatser. Njutningarna var attraktiva och intog en central roll; livet skulle bjuda på sina höjdpunkter, sitt la dolce vita. Slutligen innebar begravningarna så att säga det ljuva livets sista uppvisning, då det välbärgade borgerskapet förmådde bjuda till ett evenemang kännetecknat av säregna seder och rikliga serveringar. Bokserien om Borgarlivet i Österbotten (delarna I-V, publ. 2013-2023) har bidragit till ett gott forskningsmässigt samarbete mellan museerna inom det historiska landskapets kustliga områden. Det gemensamma projektet har berikat såväl dess medverkare, museerna som förhoppningsvis också en läsande allmänhet. Antologiseriens artiklar belyser på olika sätt tidsperiodens centrala begrepp samt samarbetsnätverken som ett historiskt fenomen och tillika också ett analytiskt verktyg som hjälper oss att bättre förstå vår samtid.

Taiteen jaloruusuja ja outoja kukkia esittelee taidekokoelman, jonka kauppaneuvos Frithjof Tikanoja (1877-1964) lahjoitti vuonna 1951 Vaasan kaupungille. Tikanojan kiinnostus kuvataiteeseen heräsi jo ensimmäisen maailmansodan aikana. Avioiduttuaan Ruusa Myntin kanssa hän verkostoitui ystävyys- ja sukusitein moniin taiteilijoihin ja kulttuuripersoonallisuuksiin. Tikanojan taidekokoelma sisältää Suomen oloissa harvinaisia esimerkkejä ranskalaisesta 1800-luvun ja 1900-luvun alun maalaustaiteesta. Edustettuina ovat muun muassa Gustave Courbet, Edgar Degas, Paul Gauguin ja Henri Matisse. Kokoelman pääosan muodostaa suomalainen taide. Akseli Gallen-Kallelan, Victor Westerholmin ja Maria Wiikin ohella kokoelmassa on runsaasti Tikanojan aikalaisten kuten Eemu Myntin ja Arvi Mäenpään teoksia. Lisäksi monipuoliseen kokoelmaan kuuluu teoksia valtavirran ulkopuolella toimineilta ja vähemmän tunnetuilta taiteilijoilta. Kirjan asiantuntija-artikkeleissa avataan kokoelmateoksia ja kerrotaan Frithjof Tikanojan kiinnostuksenkohteista, Kalevalasta ja Lapin kulttuurista. Taiteen jaloruusuja ja outoja kukkia (Prized Roses and Odd Blooms) introduces the art collection donated to the City of Vaasa in 1951 by the Finnish industrialist Frithjof Tikanoja (1877-1964). Tikanoja took an interest in art during the First World War. He befriended and socialized with many artists and cultural figures after his marriage to Ruusa Myntti, who came from an artistic family. The Tikanoja Art Collection is distinguished by rarities including 19th and 20th century French masterpieces by such artists as Gustave Courbet, Edgar Degas, Paul Gauguin, and Henri Matisse, the likes of which are seldom seen in Finnish collections. The bulk of the collection consists of Finnish art, including famous names such as Akseli Gallen-Kallela, Victor Westerholm and Maria Wiik, as well as a wealth of paintings by Tikanoja's contemporaries such as Eemu Myntti ja Arvi Mäenpää. The eclectic collection also includes pieces by non-mainstream artists and lesser-known names. The expert articles shed light on the works in the collection, Tikanoja's special interests, and the influence of the Finnish national epic (The Kalevala) and the culture of Lapland.

Pohjanmaan porvariston vuosisadat 1700-1800 -kirjasarjan neljäs osa paneutuu Pohjanmaan kaupunkiporvariston esineelliseen kulttuuriperintöön. Kansainvälisten vaikutteiden ja esinekulttuurin osalta Pohjanmaan rannikkokaupungit ovat vuosisatojen ajan toimineet sisääntuloportteina. Niiden kautta maahan virtasi sekä aineettomia vaikutteita että erityisesti elämisen tapoja monipuolistaneita esineitä ja materiaaleja, joilla oli vaikutuksensa muun muassa sosiaaliseen elämään. Esinekulttuuri nähdään peilaavan perheiden ja sukujen arvoihin nojautuvaa elämäntapaa, jonka perusteella hankintoja on aikanaan tehty. Tarkoituksenmukaisuuden ohella muun muassa näyttämisen ja koreilun halu ovat ohjanneet valintoja, mutta mahdollisesti myös niin yksilölliset kuin muodin ja sosiaalisen paineen odotukset unohtamatta poliittisia kannanottoja. Esineellinen perintö voi rikastuttaa elämää, sillä esineisiin sitoutuu kohtaloita, tarinoita ja tapahtumia sekä aikaa, joiden kautta esineet latautuvat täyteen tunteita ja syvämerkityksiä. Toisin sanoen esinekulttuurista tulee sosiaalinen ilmiö, vuorovaikutuksen väline sekä historia- ja muistikulttuurin keskeinen elementti. I den fjärde delen av bokserien Borgarliv i Österbotten 1700-1800 behandlas det österbottniska stadsborgarlivet utgående från temat materiellt kulturarv. De österbottniska kuststäderna har under flera århundraden fungerat som inkörsportar för internationellt inflytande, inte minst med avseende på den materiella kulturen. Städerna blev knutpunkter där såväl immateriella intryck som på ett särskilt sätt också föremål och olika fysiska material berikade landets leverne, med avtryck bland annat i det sociala livet. Den materiella kulturen avspeglar livsföringen som hade sin värdegrund rotad i familjen och släkten, vilket bildade underlaget för de materiella anskaffningsprinciperna. Till faktorerna som påverkade dylika beslut hörde förutom ändamålsenlighet också viljan att visa upp sig, pryda sig, eller göra ett politiskt förankankrat ställningstagande, ibland också färgat av upplevelser kring både enskilda och sociala förväntningar, i kombination med ett tryck från modeinriktningarna. Det materiella arvet berikar livet, i det att föremålen används för att synliggöra livsöden, berättelser och händelser samt en tidsrymd genom vilken föremålen laddas med känslor och kärnbetydelser. Med andra ord blir den materiella kulturen ett socialt fenomen, ett medel för interaktion och ett grundläggande element i historie- och minneskulturen.

Julkiset taideteokset kaunistavat kaupunkia ja kohentavat viihtyvyyttä. Vaasan kaduilla ja julkisissa rakennuksissa on runsaasti veistoksia, ympäristötaidetta ja maalauksia. Taidetta kaupunkiin! avaa monipuolisen näkymän Veljekset Gröndahlin Säätiön historiaan ja esittelee kiinnostavia taidehankintoja eri vuosikymmeniltä. Kirja kertoo, kuinka Vaasan julkisilla taideteoksilla on luotu merkityksiä kaupunkiympäristöön sekä vahvistettu paikallisidentiteettiä.