Aurinkolinnun runot kertovat maailmaan juurtumisen vaikeudesta ja elämän kauneuden etsimisestä. Runoissa hahmotellaan esiin kokemuksia, joiden hännänpäästä arkinen ajattelu pyrkii saamaan otteen. Kaipuun ja tuskan ravistellessa sielua näyttää luonto tuntevansa ihmisessä asuvat prosessit. Muuttolintujen laskeutuessa äänettömiin metsälampiin herää runoilijassa elämänhalun kaiken läpäisevä voima.