Aura Kostiainen

Mikä on oikeuden olemus? Mitä on oikeustieteiden tieteellisyys? Miten tutkia oikeutta? Suomalaisen oikeustutkimuksen oppi- ja käsikirja ”Oikeus ja sen tutkiminen” avaa oikeustieteiden ajattelun teoreettisia ja filosofisia lähtökohtia. Se myös esittelee oikeustutkimuksen eri suuntauksia ja menetelmiä. Kirjassa käsitellään laajasti ihmistieteellisen tutkimuksen yleisiä kysymyksiä, jotka liittyvät tutkimusprosessin hallintaan, tieteenfilosofiaan ja yhteiskuntateoriaan. Oikeutta voi tutkia monella tavalla. Kirjassa kuvataan 2020-luvun suomalaisen oikeustutkimuksen muotoja ja tapoja. Myös tieteelliset kiistat liittyvät oikeustieteisiin, koska ne vievät tieteellistä keskustelua eteenpäin. Oikeustutkimus sisältää lukuisia suuntauksia, tiedonhankinta- ja analyysimenetelmiä sekä tapoja tulkita erilaisia aineistoja. Yhtä oikeaa tapaa tehdä oikeustutkimusta ei ole.” Oikeus ja sen tutkiminen” ei vaadi lukijalta aiempia oikeustieteiden tai tieteellisten tutkimusmenetelmien opintoja. Kirja on tarkoitettu oppikirjaksi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen oikeudellisen opetuksen tarpeisiin peruskurssitasolta tohtoriopintoihin saakka. Teos soveltuu käsikirjaksi kaikille oikeudesta ja sen tutkimuksesta kiinnostuneille.

Tämän väitöskirjan tutkimuskohteena on vuosina 1972-1977 työskennellyt rikosoikeuskomitea, jonka asettamisen myötä käynnistettiin neljä vuosikymmentä kestänyt rikoslain kokonaisuudistus. Rikosoikeuskomiteaa voidaan luonnehtia uuden paradigman muotoilijaksi tai vähintäänkin kiteyttäjäksi ja välittäjäksi suomalaiselle kriminaalipolitiikalle ja rikosoikeudelle. Väitöskirjassa on kahtalainen tutkimusintressi: rikosoikeuskomitean työtä analysoimalla ja kontekstualisoimalla tuotetaan ensinnäkin uutta tietoa rikosoikeusuudistuksen tavoitteista ja sisällöistä sekä toiseksi valotetaan yhteiskuntapoliittisen suunnittelun kehitystä erityisesti kriminaalipolitiikan yhteydessä. Ensimmäisessä näkökulmassa olennaiseksi ulottuvuudeksi tulee oikeuden ja politiikan välinen suhde, jälkimmäisessä näkökulmassa puolestaan asiantuntijuuden ja politiikan, tai asiantuntijuuden ja demokratian välinen suhde. Komiteatyön tarkastelu jäsentyy kolmella tasolla. Ensinnäkin tutkitaan niitä yhteiskunnallisia prosesseja, ja oikeudellis-yhteiskunnallisia keskusteluja, jotka johtivat rikosoikeusuudistuksen käynnistämiseen ja komitean perustamiseen. Toiseksi tarkastellaan rikosoikeuskomitean prosesseja, toimijoita ja keskeisiä keskusteluja. Kolmanneksi väitöskirjassa tutkitaan rikosoikeuskomiteassa ilmenneitä keskeisiä käsitteitä sekä näiden muodostamia diskursseja. Siten tutkittavana on se käsitteellinen perusta, jota rikosoikeuskomitea oli asettamassa suomalaiselle rikosoikeudelle ja kriminaalipolitiikalle - järjestelmälle, joka yhä edelleenkin on monilta osin voimassa. Tutkimus valaisee nykyisen kriminaalipolitiikkamme perustaa ja avaa mahdollisuuksia yhteiskunnalliselle keskustelulle suomalaisen yhteiskunnan arvoista ja aatteellisista kytköksistä. Teoksesta on siten hyötyä niin kriminaalipolitiikasta kiinnostuneelle rikosoikeustutkijalle kuin käsitteistä ja niiden taustoista kiinnostuneelle oikeusfilosofille ja historiantutkijalle, mutta myös aivan kenelle tahansa, joka haluaa ymmärtää paremmin kriminaalipolitiikkamme rakentuneisuutta.