Pian maamme itsenäistymisen jälkeen 21.3.1919 valtioneuvosto päätti perustaa rajan vartiointia varten sisäasiainministeriöön sotilaallisesti järjestetyt rajavartiojoukot. Rajavartiolaitos vakinaistettiin vuonna 1931. Sen tehtävä oli aluksi valvoa levotonta itärajaa ja estää laittomat rajanylitykset.1.5.1930 puolestaan astui voimaan laki Merivartiolaitoksesta. Rajavartiolaitoksen tapaan Merivartiolaitos määrättiin sisäasiainministeriön alaisuuteen. Se sai tullilaitoksesta henkilöstöä ja kalustoa, muun muassa ensimmäisen kiinteäsiipisen ilma-aluksensa, joka oli kotimainen VL Sääski II -kaksitaso. Merirajojen valvonnan lisäksi sen tehtäviin kuului salakuljetuksen estäminen. Vuoteen 1934 mennessä se saatiinkin vähenemään kymmenekseen alkuperäisestä. Tämän jälkeen tärkeäksi tehtäväksi muodostui sairaankuljetus. Sodan aikana raja- ja merivartiolaitosten joukot osallistuivat maamme itsenäisyyden säilyttämiseen osana armeijaa ja laivastoa. Vuonna 1944 Merivartiolaitos siirrettiin osaksi Rajavartiolaitosta. Perusorganisointi on pysynyt samana nykypäiviin saakka. Vuonna 1960 Rajavartiolaitos sai ensimmäiset pyöriväsiipiset ilma-aluksensa eli helikopterinsa, ja pelastushelikopteritoiminta käynnistyi seuraavana vuonna. Vuonna 1981 Rajavartiolaitoksen lentotoi-minta keskitettiin Vartiolentolaivueeseen ja samana vuonna aloitettiin meripelastushelikopteritoiminta. Tänään rajavartiolaitoksen lentotoiminta on keskitetty kolmeen tukikohtaan Helsingissä, Turussa ja Rovaniemellä. Kalustoon kuuluu 14 helikopteria ja kaksi kiinteäsiipistä vartiolentokonetta. Tässä kirjassa esitellään kaluston kehitys ulko- ja sisäkuvin 1930-luvulta nykypäiviin ja edemmäksikin. Tämä kirja juhlistaa sekä 100-vuotisjuhlavuotta viettävän Rajavartiolaitoksen lentotoimintaa että 50-vuotisjuhlavuotta viettävää Ilmailumuseoyhdistystä sekä kunnioittaa lentokoneiden entisöintiä ja konservointia, jotka ovat keskeinen osa yhdistyksen toimintaa ennen, nyt ja tulevaisuudessa. Kirjan kirjoittajat ovat ilmailuhistorian harrastajia Ilmailumuseoyhdistys ry:stä.
