Bernard Noël

Jephan de Villiers’ book is an invitation to break away from the alienating burdens of everyday life and immerse ourselves in an imaginary civilisation. Here, we set out with the artist on a journey to encounter a lost world, where nature and culture were once closely entwined, where humanity lived in harmony with the elements. Trees and water are of central importance throughout the artist's work. Whether as a reminder of the origins of life or as testimonies of ancestral beliefs and practices, nothing has been invented in this singular world of sculptures. Everything in his work has been composed and transferred from a forgotten world. His creations are made from materials derived from natural objects that have fallen to the ground: splinters of wood, bark, water chestnuts, rays' eggs, mysterious sea balls washed up by the ocean and fragments of horseshoe crab shells. For the artist, the time he devotes to his work means being alone, in the strictest sense of the word. It is time spent scouring the ground, in search of materials gathered "on the edge of the world". His work of one of memory, a tribute to all those on the look-out, watching over our forgotten world. Text in English and French.

Nos encontramos ante un conjunto de poemas breves, de estructura y sintaxis transparente, movidos por el deseo y la necesidad de nombrar los elementos de un cuerpo cada vez mas fragmentado.

Anna kieli on pitkä monologi, jossa näyttelijätär Anna Magnani kertoo elämästään kuin unesta. Aidot historian tilanteet ja henkilöt - Roberto, Federico, Pier Paolo ... vilahtelevat tekstissä, mutta kokonaisuus on fiktiivinen sukellus tähden riepoteltuun sisimpään. Muistikuva tämäkin: "Hollywoodissa minulle annettiin Oscar - vähät välittivät valokuvauksellisuudesta. Orson Welles soitti ja sanoi: Olet niin upea että näyttäisit naiselliselta vaikka sinulla olisi parta!" Tahar Ben Jelloun kirjoittaa teoksesta: Vain runoiija pystyy näkemään sen minkä kätkeytyy kasvojen taakse. Hän tietää miten päästä näkyvän osan tuolle puolen ja tunkeutua ytimeen, sieluun ja sen poimuihin, sieluun ja sen palovammoihin, olennaiseen, siihen minkä voi aavistaa. Sen voi löytää jos osaa herkästi ja tarkasti aistia ihmisen henkilössä, joka on koko ikänsä antanut elämän kuvitteellisille hahmoille ... Annan kieli on suurenmoinen proosaruno ruumiista, joka torjuu sairauden ja kuoleman. Teksti on aistillista ja täsmällistä, hymni elämälle ja rakkaudelle, syvimmälle totuudelle, joka vainoaa kaikkien suurten näyttelijöiden mieltä.

För första gången blir ett av efterkrigstidens viktigaste lyriska författarskap tillgängligt på svenska. Det är exakt femtio år sedan fransmannen Bernard Noël inledde ett av den moderna lyrikens stora och utmanande äventyr. Med unik envishet har han följt samma teman, rådbråkat samma ord och dubbelexponerat samma bild; den skrivande människans förvandling till text, den skrivna textens förvandling till kropp. Hos Noël sätts språkets enklaste beståndsdelar i hårt dubbelarbete. I Motdöd: dikter 1954-2001 presenteras ett omfattande urval från hela hans lyriska författarskap. Bernard Noël föddes 1930 i sydfranska Aveyron. Han debuterade 1958 med diktsamlingen Extraits du corps (kroppsutdrag). Pressröster:»Det handlar om ett språk som hela tiden tycks vilja bli kropp. Det är som ett obduktionsbord, med organen prydligt utlagda i rad, och så plötsligt kastas ordningen om, liv spritter till genom organsamlingen, nya kroppskonstellationer uppstår.«Jan Arnald, Göteborgs-Posten»de liksom knotlikt nakna raderna har också en kärv strålning som under läsningen blir allt starkare.«Erik Bergqvist, Svenska Dagbladet

Winner of the Robert Fagles Prize for contemporary poetry in translation El na Rivera's translation of Bernard No l's The Rest of the Voyage is at once original and remarkably faithful--indeed, its originality lies in the care and music the translator has brought to her commitment to follow No l's forms as closely as possible. Rivera succeeds beautifully in setting the rhythms of the French original into English. The succession of poems has a fluency that becomes as mesmerizing as any mode of transport, for Rivera is remarkably adept at varying the lines, landing with emphasis or muting the effect as she follows the speed and light of No l's themes. Those themes are no less than a meditation on the traveler's encounter with landscape in the late twentieth century. No l takes on distant shots and close-ups, moving too quickly to see particulars or so slowly that objects become abstractions, conveying the smells, tastes, and sounds of each location in wholes and parts, reflexively considering what is invisible to a visitor, and meditating on the ancient theme of the voyage of life with great vividness and freshness. No l is one of the most distinguished living writers in France. Yet Rivera's is the first translation of his poetry into English, and her work thus remedies an unfortunate weakness in English-language letters." --Susan Stewart, from the introduction