Bruno Ahveninen

Kun Jatkosodan sankarit palaavat kotikylälleen Pielisjärvelle, on uuden elämän alku kaukana sankarillisesta. Monella on edessä paluu savotalle, ja kodin lämmöstä sekä rakkaudesta vain unelmoidaan. Toisilla haaveissa on oma tupa ja perunamaa, toisten tavoitteet ovat seuraavassa tilissä ja hauskanpidossa. Ahvenisen kirjassa esiintyy monenmoista kaveria, joiden kohtaloihin on helppo vielä nykypäivänäkin samaistua. Kirjassa tutustutaan muun muassa Viljoon, riuskaan työmieheen, joka ihastuu lähitalon tyttöön, Jussiin, joka antaa pitkät houkutuksille tuhlata rahojaan tilin tullen sekä Kekkoseen, joka toteuttaa sinnikkäästi unelmiaan hankalasta lankomiehestä ja omapäisestä anopista huolimatta, ja moneen, moneen muuhun. Historiasta kiinnostuneen lukijan iloksi Ahveninen liittää kertomuksen taitavasti aikansa historiallisiin faktoihin.

Jäähyväiset pokasahalle kertoo sotienjälkeisestä ajasta Pielisen Karjalassa, tukkijätkien karusta, mutta huumorin ja elämänuskon sävyttämästä elämästä.

Rajakylän Saaga on sukutarina Pielisen Karjalasta Suomen autonomian alusta 1960-luvun loppupuolelle saakka. Suvun tarinan lisäksi siinä seurataan myös maamme poliittista, yhteiskunnallista ja taloudellista kehitystä läpi koko aikakauden. Kolmannessa osassa kerrotaan ajasta Suomen itsenäistymisen jälkeen. Siihen mahtuvat niin kolmekymmenluvun lama, sota-aika kuin maan jälleenrakentamisen ja sotakorvauksien kausikin. Tarina päättyy kuusikymmenluvun lopulla pienviljelyn loputtua omavaraistalouden päättymiseen, kun Suomeen aletaan rakentaa hyvinvointiyhteiskuntaa.

Rajakylän Saaga on sukutarina Pielisen Karjalasta Suomen autonomian alusta 1960 - luvun loppupuolelle saakka. Suvun tarinan lisäksi siinä seurataan myös maamme poliittista, yhteiskunnallista ja taloudellista kehitystä läpi koko aikakauden. Toisessa osassa kuvataan autonomian ajan loppupuolta, maan poliittista heräämistä ja poliittisten ryhmittymien syntyä. Metsien arvonnousun vuoksi kaskeaminen kielletään lailla ja yhä useamman on hankittava leipänsä etupäässä metsä- ja uittotöistä. Itsenäistymiseen asti valtakunnan raja itään päin oli avoin. Sen yli käytiin vilkasta kauppaa, niin laillista kuin laitontakin. Rajan sulkeuduttua rajan ylitykset jatkuivat joko luvatta tai luvallisesti, kun suomalaiset hakkasivat tukkeja rajan takaa. Kansalaissota vaikeutti torpparien asemaa entisestään.

Rajakylän Saaga on sukutarina Pielisen Karjalasta Suomen autonomian alusta 1960-luvun loppupuolelle saakka. Suvun tarinan lisäksi siinä seurataan myös maamme poliittista, yhteiskunnallista ja taloudellista kehitystä läpi koko aikakauden. Ensimmäisessä osassa kuvataan autonomian aikaa, jolloin syntyivät pohjolan kantatilat ja kruununtorpparilaitos. Sekä kantatilalliset että torpparit ottivat leipänsä kaskesta. Elämä oli köyhää ja kovaa katovuosien ja sairauksien vuoksi.