Dan Helenius

Prosessioikeus on ammattilaisen työväline rikos- ja riita-asian käsittely-, ratkaisu- ja menettelysäännösten soveltamisessa. Alansa arvostettujen asiantuntijoiden kirjoittama teos tarjoaa luotettavan ja jäsennellyn kokonaiskuvan oikeudenalasta sekä tulkintasuosituksia erilaisiin rajankäyntitilanteisiin. Lainsäädännön periaatteet, lakien keskeiset määräykset, käytännön kysymykset sekä ongelmakohtia selventävät oikeustapaukset kommentteineen muodostavat teoksessa kokonaisuuden, joka on suunniteltu toimimaan ensisijaisena oikeuslähteenä kaikille lakimiehille, asianajajille sekä tuomioistuinlaitoksissa työskenteleville.

Siviili- ja rikosprosessioikeus on tiivis ja kokonaisvaltainen yleisesitys suomalaisesta ja eurooppalaisesta prosessioikeudesta. Teoksessa kuvataan tuomioistuinlaitos sekä yleiset prosessiperiaatteet. Siviiliprosessi ja rikosprosessi, esitutkinta ja pakkokeinot mukaan luettuna, käydään läpi vaihe vaiheelta. Mukana ovat todistelua ja muutoksenhakua koskevat jaksot. Teokseen sisältyvät myös tuomioistuinsovittelua, välimiesmenettelyä ja syyteneuvottelua koskevat osuudet. Oikeuspaikkaa koskevan jakson yhteydessä käsitellään myös Bryssel I -asetusta. Teoksen lopussa käydään läpi tärkeimmät eurooppalaiset siviili- ja rikosprosessuaaliset menettelyt, kuten rikoksentekijän luovuttaminen. Teos soveltuu erinomaisesti oppikirjaksi yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin sekä käytännön käsikirjaksi kaikille, jotka tarvitsevat tiiviissä ja selkeässä muodossa tietoa prosessioikeudesta.

Kattava ja perusteellinen yleisesitys Suomen rikosoikeudesta. Teoksen laajempi pääjakso (II) tarjoaa systemaattisen ja kattavan kokonaisesityksen rikoslain erityisen osan tunnusmerkistöistä ja niiden soveltamiskäytännöstä. Ensimmäisen pääjakson tehtävänä puolestaan on antaa tiivis kuvaus rikoslain yleisen osan sisällöstä, rikoslain yleisistä soveltamisperiaatteista, rikosoikeuden yleisten oppien alaan kuuluvista rikosvastuun kohdentamisen perusteista ja periaatteista sekä seuraamusjärjestelmän pääkohdista. Teoksessa kommentoidaan rikoslain erityisen osan pykälät ja rangaistussäännöksistä esitetään tunnusmerkistöt sekä esitellään keskeinen rikoslakia soveltava oikeuskäytäntö. Suositun teoksen kirjoittajina on sekä tutkijoita että tuomioistuinlaitoksen edustajia, jotka edustavat alansa kärkeä. Teoksen päätoimittajana toimii Suomen johtava kriminologi Tapio Lappi-Seppälä.

The European Criminal Policy Initiative (ECPI) proudly presents this volume, which contains "A Manifesto on European Criminal Procedure Law" in five different language versions (English, German, Spanish, Italian and Romanian) as well as short explanatory articles written by members of the ECPI. The manifesto focuses on the cooperation in criminal proceedings within the EU. In the manifesto the ECPI - which was founded in 2008 and is composed of 16 criminal law scholars from ten EU member states - presents a set of principles that should guide and be observed by different EU bodies when legislating in the field of criminal procedure law. The present manifesto follows the "Manifesto on European Criminal Policy" of 2009, which focused on similar guidelines for the European legislature as regards substantive criminal law.

Yleinen rikosoikeus on kattava ja kokonaisvaltainen esitys Suomen rikosoikeuden yleisistä opeista. Teoksessa käsitellään rangaistusvastuun yleisiä edellytyksiä, joihin kuuluvat muun muassa syy-yhteys, teon huolimattomuus, vaarantaminen sekä tahallisuus ja tuottamus. Kirja sisältää uusimpaan tutkimukseen perustuvaa tulkintaoppia, mukaan lukien uuden luvun oikeushenkilön rangaistusvastuun perusteista. Lisäksi kirjassa käsitellään muun muassa rikoskonkurrenssiin liittyviä kysymyksiä, Suomen rikosoikeuden soveltamisalaa ja rikoksen vanhentumista. Uudessa painoksessa on huomioitu lainsäädännön muutokset sekä viimeaikaisin oikeuskäytäntö ja rikosoikeudellinen tutkimus. Kirja on tarkoitettu kaikille rikosvastuun yleisiä oppeja soveltaville tahoille, kuten tuomareille, syyttäjille, asianajajille ja muille lakimiehille, sekä tutkijoille. Se sisältää runsaasti havainnollistavia esimerkkejä ja soveltuu myös erinomaisesti oppikirjaksi oikeustieteellisiin tiedekuntiin. TekijätDan Frände on Helsingin yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori. Dan Helenius toimii Helsingin yliopiston rikos- ja prosessioikeuden yliopistonlehtorina. Heli Korkka-Knuts on Helsingin yliopiston Kestävyystieteen instituutin ja oikeustieteellisen tiedekunnan tutkijatohtori. Ensimmäisen painoksen on suomentanut ruotsinkielisestä teoksesta OTL, FK Markus Wahlberg, jolla on pitkä kokemus rikosoikeuden tutkijana ja kääntäjänä.

Ne bis in idem innebär i korthet ett förbud mot att behandla samma sak mera än en gång. Förbudet regleras i åtskilliga internationella instrument, däribland Europeiska människorättskonventionen, Europeiska unionens stadga om de grundläggande rättigheterna och Schengenkonventionen. I den nationella straffprocessrätten kommer förbudet även till uttryck genom läran om brottmålsdomars negativa rättskraft (res judicata). I den finska rättshistorian är det svårt att hitta andra rättsliga fenomen som under en lika kort tid gett upphov till lika mycket diskussion och tolkningssvårigheter. Tolkningen av förbudet har i hög grad varit aktuellt sedan Finland år 2009 fälldes i Europeiska människorättsdomstolen för att ha kränkt människorättskonventionens bestämmelser om ne bis in idem. Trots att frågan om brottmålsdomars rättskraft tidigare behandlats av Finlands högsta domstol vid flera tillfällen, gav denna tolkningspraxis upphov till en rad nya problemställningar. Europadomstolens praxis påvisade nämligen att ne bis in idem inte enbart gäller inom en och samma processart (straffprocessen) utan även kan ha en verkan mellan olika processarter (främst straff- och förvaltningsprocess). Därtill har Europadomstolen i flera avgöranden tagit ställning till frågan om de materiella gränserna för förbudets objekt, dvs. vad som ska avses med ”samma sak”. Också EU-domstolen har under 2000-talet gett ett flertal förhandsavgöranden gällande tolkningen av ne bis in idem, med avseende på både nationella och gränsöverskridande förhållanden. Motsvarande frågeställningar har också varit aktuella i bl.a. Norge och Sverige. Boken utgör en heltäckande rättsvetenskaplig monografi om den straffprocessuella ne bis in idem-regelns innebörd och tillämpning. I framställningen granskas olika aspekter av ne bis in idem utifrån både de europeiska domstolarnas rättspraxis och finsk rättspraxis. Boken lämpar sig för alla jurister som är verksamma inom domstolsväsendet, åklagarväsendet och som rättegångsombud. Boken kan också vara till nytta inom lagberedningen. På grund av ämnets internationella karaktär kan boken också vara av intresse för jurister som är verksamma inom andra nordiska länder än Finland.

Kapitel 1 i Finlands strafflag handlar om straffrättens tillämpningsområde. Detta tillämpningsområde betecknas även som Finlands straffrättsliga jurisdiktion. Straffrätten gäller inte enbart för brott som begås på det finska statsterritoriet. I likhet med andra länder bestraffar Finland under vissa omständigheter också brott som begåtts utomlands. Denna avhandling handlar om staters straffrättsliga jurisdiktion. Begreppet är emellertid inte entydigt utan kan tillskrivas olika betydelser och funktioner. Vad avses egentligen då man säger att ett brott omfattas av statens straffrättsliga jurisdiktion? Och under vilka omständigheter har staten rätt att bestraffa brott som också berör främmande staters intressen? Analysen riktar sig till straffrättslig jurisdiktion som ett övergripande rättsligt fenomen. Syftet är att skapa en koherent och brukbar struktur för förståelsen av den straffrättsliga jurisdiktionsrättens omfång och rättsliga implikationer. Förutom staternas unilaterala jurisdiktionsreglering skapar även internationella konventioner och EU-rättsliga instrument överlappande jurisdiktionskompetens mellan stater. Jurisdiktionskonflikter kan ha negativa konsekvenser för både stater och berörda individer. Således uppstår frågan om i vilken grad det är möjligt att förebygga och lösa dessa konflikter. För dessa syften existerar olika modeller och rättsliga mekanismer, vilka analyseras närmare. I granskningen reflekteras den straffrättsliga jurisdiktionsrätten även mot andra rättsområden med en internationell karaktär, såsom internationell rättslig hjälp i brottmål, europeisk straffrätt och folkrätt. Syftet är att klargöra det rättsliga sammanhanget och samspelet mellan dessa rättsområden.