David Pawson

Paavalin kirjeitä Timoteukselle ja Tiitukselle on joskus nimitetty hänen 'pastoraalikirjeikseen'. Tutkijat ovat sanoneet niiden kuuluneen Paavalin myöhempään palvelutyön kauteen, kun hänen perustamansa seurakunnat olivat jo vahvistuneempia rakenteeltaan, ehkä hänen ensimmäisen Rooman vankeutensa jälkeen ja toisen vankeuden aikana. Paavalin kirjeet ovat pastoraalisia sisällöltään, täynnä isällistä huolta ja huolenpitoa kääntyneistä ja heidän seurakunnistaan. Se, mikä erottaa nämä muista, on se, että ne on osoitettu yksilöille eikä seurakunnille. Sitten näyttää sopivammalta luokitella ne hänen henkilökohtaiseksi kirjeenvaihdokseen. Voimme siksi odottaa niiden paljastavan enemmän hänen henkilökohtaisesta suhteestaan heihin ja heidän reaktioihinsa hänen toisille jakamiin vastuisiin, mikä antaa avustajille ainutlaatuisen mielenkiinnon sekä merkityksen. Se antaa meille myös mahdollisuuden sisällyttää mukaan tuon lyhyen viestin Filemonille, jonka merkitys Uudessa testamentissa helposti unohdetaan.

Pohdiskelut Herramme toisesta tulemuksesta eivät ole mitään uutta. Jo Tessalonikan pyhiä johdettiin asiassa harhaan. Paavalin kaksi ojentavaa kirjettä, jotka kuuluvat hänen varhaisimpiinsa, käsittelevät aihetta niin syvällisesti ja käytännöllisesti sekä myös yksityiskohtaisesti, ettei sitä ole käsitelty samalla tavalla missään muualla Uudessa testamentissa. ”Tempaus”, laittomuuden ihminen, temppeli - nämä ja monet muut mielenkiinnon kohteet löytyvät vain täältä. Mutta siellä on myös paljon tervehenkisiä ohjeita niille, jotka ovat ”niin pää pilvissä, ettei heistä ole hyötyä maailmassa”. Toisten asioihin sekaantuminen, muiden anteliaisuuden varassa eläminen sen sijaan, että hankkisi itse oman elantonsa, profeetallisten sanojen halveksunta, seksuaalinen käyttäytyminen, joka on enemmän himoa kuin rakkautta - nämä ovat niitä nuolia, jotka löytävät tiensä maaliin seurakunnan sisällä. Kahden vuosituhannen jälkeen nämä kirjeet ovat yhtä ajankohtaisia tänään kuin ne ovat aina olleet. Paavali ei ehkä koskaan arvannut, että niistä tulisi osa Raamattua, jota Jumalan suunnitelmien mukaan tultaisiin käyttämään kunnes historia päättyisi ja ikuisuus alkaisi. David Pawsonilla on maailmanlaajuinen opettamisen palvelutehtävä, erityisesti hengellisten johtajien keskuudessa. Hän on kirjoittanut lukuisia kirjoja ja tullut tunnetuksi televisio-ohjelmiensa kautta.

Apostolien teoissa tapahtuu monia merkittäviä asioita. Siinä kerrotaan, kuinka Pyhä Henki vuodatettiin ensimmäisen kerran. Voimme lukea ensimmäisistä kristityistä, ensimmäisistä parantuneista ja ensimmäisistä seurakunnan palvelijoista. Tässä Raamatun kirjassa kerrotaan ensimmäisistä kristittyjen vainoista, ensimmäisistä uskovien pidätyksistä ja oikeudenkäynneistä sekä ensimmäisestä marttyyrista. Saamme lukea myös ensimmäisestä lähetysmatkasta. Kun seurakunta on tulessa, ei mikään pysty estämään evankeliumin leviämistä! Alkuseurakunnan kristityt kohtasivat monia vaikeuksia, mutta Jumalan johdatuksessa ne muuttuivat voitoiksi. Heidän tekojensa tutkiminen nostaa kuitenkin mieleen monia kysymyksiä. Pitäisikö meidänkin seurakuntamme olla samanlainen? Olisiko se mahdollista - ja haluammeko edes sitä?