Eerik Lagerspetz

Länsimaista poliittista ajattelua ja poliittista liikehdintää on määrittänyt valistusajattelusta periytyvä itsemääräämisen eli autonomian ihanne, joka toimi sytykkeenä niin Ranskan kuin Yhdysvaltojenkin vallankumouksille. Tähän ihanteeseen vedoten puolustetaan edelleen esimerkiksi yksilön oikeuksia ja demokraattisia vaatimuksia. Itsemäärääminen edellyttää sekä vapautta päättää omista asioista että valtaa toteuttaa omia päätöksiä. Mutta miten tulisi toimia, kun yksilön ja yhteisön tavoitteet ovat keskenään ristiriidassa? Itsemäärääminen ja valta syventyy länsimaisen poliittisen filosofian peruskäsitteisiin ja suurimpiin ongelmiin. Se keskustelee klassikoiden kanssa ja etsii näkökulmia ja vastauksia oman aikamme avainkysymyksiin: Onko suora kansanvalta demokraattisempaa kuin edustuksellinen päätöksenteko? Miksi lakia pitäisi totella? Minkä verran oikeuksia voidaan rajoittaa kriisitilanteissa? Miten tulevat sukupolvet otetaan huomioon päätöksissä?

This book offers a comprehensive overview and critique of the most important political and philosophical interpretations of the basic results of social choice, assessing their plausibility and seeking to identify the links between the theory of social choice and the more traditional issues of political theory and philosophy. In this regard, the author eschews a strong methodological commitment or technical formalism; the approach is instead based on the presentation of political facts and illustrated via numerous real-life examples. This allows the reader to get acquainted with the philosophical and political dispute surrounding voting and collective decision-making and its links to social choice theory.

This book offers a comprehensive overview and critique of the most important political and philosophical interpretations of the basic results of social choice, assessing their plausibility and seeking to identify the links between the theory of social choice and the more traditional issues of political theory and philosophy. In this regard, the author eschews a strong methodological commitment or technical formalism; the approach is instead based on the presentation of political facts and illustrated via numerous real-life examples. This allows the reader to get acquainted with the philosophical and political dispute surrounding voting and collective decision-making and its links to social choice theory.