Eero Nukari

Suomen kolmea tunnetuinta poliittista murhaa yhdistävät yhteisen isänmaallisen motiivin lisäksi toisistaan tietoiset tekijät. Kaikki kolme suunnittelivat samanaikaisesti kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin murhaa (1904). Eugen Schaumanin ehdittyä ensimmäiseksi Lennart Hohenthal valitsi kohteekseen prokuraattori Eliel Soisalon-Soinisen (1905). Ernst Tandefelt joutui odottamaan pidempään, kunnes onnistui ampumaan sisäasiainministeri Heikki Ritavuoren (1922). Ensimmäisen sortokauden (1899-1905) tapahtumia tarkastellaan niiden kanssa kosketuksiin joutuneiden helsinkiläisten lyseolaisten, erityisesti ressujen näkökulmasta. Tämä verikoiriksi nimetty joukko suunnitteli myös Bobrikovin surmaamista, mutta teki useita muita, sinänsä ehkä hyödyttömiä murhia ja erilaisia terroritekoja. Verikoirien tavoitteena oli myös suurin mahdollinen saalis, keisari Nikolai II:n ampuminen. Sortopolitiikkaa ja vastarintatoimenpiteitä käsitellään myös laajemmin.

Ensimmäinen maininta alkuaan Asikkalan pitäjään, sittemmin Mäntyharjun kuntaan ja välillä itsenäiseen Pertunmaan kuntaan kuuluneen Höltän kylän vanhimmasta tunnetusta asukkaasta, koko kylän kattaneen Höltän tilan isännästä Olli Paavonpojasta on vuodelta 1527. Sukukirjassa tarkastellaan hänen jälkipolviaan ja suvun laajenemista kantatilalta lohkotuille erillisille tiloille, naapurikyliin Anettuun ja Kuorttiin, laajemmallekin Pertunmaalle ja Mäntyharjuun sekä lähikuntiin kuten Heinolaan, Hartolaan ja Hirvensalmelle. Nykyisin Höltän kylän yhdeksästä suurimmasta tilasta kahdeksan on edelleen Olli Paavonpojan jälkipolvien hallussa. Isännät olivat sukunimeltään Hölttiä, kunnes vävyjä tuli isänniksi taloihin. Nykypäivänä Hölttä-nimi on vain yhden tilan isäntäväellä, muiden kantatilojen haltijoilla on nimenä Kiesilä, Kuhanen, Leppä, Törnroos tai Vekkeli. Suvun muita yleisimpiä sukunimiä ovat olleet Ahvenainen, Kärpänen, Marttila, Sauvala ja Volanen. Talojen, niiden isäntäperheiden ja sukulaisuuksien kuvausten osalta tiedot ulottuvat nykyaikaan. Sukutauluihin on yksityiselämän suojaamiseksi otettu vain henkilöt, jotka ovat syntyneet yli sata vuotta sitten. Perhekohtaisiin sukutauluihin sisältyy noin 6100 henkilön tietoja enimmillään 17 sukupolvesta. Henkilöistä 3680 on Olli Paavonpojan suoria jälkeläisiä, 1370 heidän puolisoitaan ja 1050 puolisoiden vanhempia. Liitteenä on taulukko Höltän kylän tiloista 1980-luvun tilanteessa. Kirjassa on 660 sivua. Nyt toinen, tarkistettu painos.