Eeva Luhtakallio

Tieteellinen elämä ei ole vain laitosten, virkojen, julkaisujen ja yksiköiden varassa. Tieteellisillä seuroilla on suuri merkitys tieteenalojensa määrittelyssä ja niiden sisäisinä keskustelufoorumeina. Tieteelliset seurat kuuluvat niihin instituutioihin, joiden kautta ajattelutavat, tutkimusperinteet ja tieteelliset verkostot muuttuvat sosiaalisiksi faktoiksi. Yksi tällaisista on Suomen sosiologeja yhdistävä Westermarck-seura - Westermarck-samfundet, viralliselta nimeltään The Westermarck Society, joka perustettiin 1940. Seura kantaa kansainvälisesti merkittävän sosiologin, filosofin ja antropologin Edvard Westermarckin (1862-1939) nimeä. Tämä historiikki kertoo paitsi Westermarck-seurasta, koko suomalaisen sosiologian kentästä seuran perustamisen ajoista nykypäivään. Suomalaisten sosiologien yhteisössä ovat eri näkemykset ja sukupolvet kohdanneet jo yli kahdeksan vuosikymmentä. Kirjoittajat edustavat eri ikäpolvia ja ovat työskennelleet tai työskentelevät edelleen Suomen eri yliopistoissa. Kirjaan ovat kirjoittaneet Mikko Lagerspetz, Mika Helander, Johanna Hokka, Riikka Homanen, Olli Lagerspetz, Eeva Luhtakallio, Harri Melin, Kirsti Suolinna ja Timo Toivonen.

How do young people participate in democratic societies? This book introduces the concept of ‘doing society’ as a new theory of political action. Focused on Finnish youth, it innovatively blends cutting-edge empirical research with agenda-setting theoretical development. Redefining political action, the authors expand beyond traditional public-sphere, scaling from formal to informal and unconventional modes of engaging. The book captures diverse engagement from memes to social movements, from participatory budgeting to street parties and from sleek politicians to detached people in the margins. In doing so, it provides a holistic view of the ways in which young people participate (or do not participate) in society, and their role in cultural change.

How do young people participate in democratic societies? This book introduces the concept of ‘doing society’ as a new theory of political action. Focused on Finnish youth, it innovatively blends cutting-edge empirical research with agenda-setting theoretical development. Redefining political action, the authors expand beyond traditional public-sphere, scaling from formal to informal and unconventional modes of engaging. The book captures diverse engagement from memes to social movements, from participatory budgeting to street parties and from sleek politicians to detached people in the margins. In doing so, it provides a holistic view of the ways in which young people participate (or do not participate) in society, and their role in cultural change.

On kulunut 90 vuotta siitä, kun suomalaiset naiset saivat äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden kunnallisvaaleissa. Naisten edustus kunnanvaltuustoissa on kuitenkin ollut jatkuvasti heikompi kuin valtakunnallisessa päätöksenteossa. Kunnanhallituksissa ja lautakunnissa tilanne muuttui dramaattisesti uuden kiintiölain myötä vuonna 1997, jolloin naisten osuus lisääntyi voimakkaasti. Mikä sitten muuttui sukupuolikiintiöiden myötä? Tuliko kuntiin akkavalta vai pakeniko valta jonnekin muualle? Muuttuiko kunnallinen päätöksenteko kokonaisuudessaan naisystävällisemmäksi? Millä tavoin naisiin ja miehiin päätöksentekijöinä ylipäätään kunnissa suhtaudutaan? Entä miten sukupuoli kietoutuu yhteen kuntakentän laajojen rakenteellisten muutosten kanssa? Kirjassa näihin kysymyksiin vastataan laajan laadullisen tutkimuksen pohjalta. Teos avaa aivan uusia näkökulmia kuntien näennäisesti sukupuolineutraaliin päätöksentekoon ja kunnallispolitiikan arkeen. Se on tarkoitettu kaikille kunnallisen demokratian toimivuudesta, päätöksenteon valtarakenteista ja esimerkiksi kunnallisten palvelujen turvaamisesta kiinnostuneille naisille ja miehille, niin kuntien päätöksentekijöille ja järjestötoimijoille kuin tasa-arvotyöstä vastaaville henkilöillekin. Teos on myös kirjoitettu perusoppikirjaksi sukupuolen merkityksestä paikallispolitiikassa.