Eeva Oehlandt

"Mitä jää jäljelle, kun sota riistää ihmisyyden, särkee sielun ja tuhoaa maan." Eletään vuotta 1932. Laman jälkeinen maailmankaupan elpyminen vetää Suomen uuteen nousuun. Leskeksi jäänyt Pauli Pakarainen saa työtä Hämekosken tehtaalta ja arki kääntyy parempaan suuntaan. Tampereella Veltmanit järjestelevät elämäänsä uusiin puitteisiin. 30-luvun Suomi elää nopean ja monipuolisen kehityksen aikaa, mikä heijastuu ihmisten tulevaisuudenuskoon, elintason nousuun ja yleiseen ilmapiiriin. Vuosikymmenen lopulla alkaa sota levitä Eruoopassa ja pian myös Suomessa herätään hälytyssireenien ääniin. Kansakunta taistelee olemassaolostaan. Mitä jää jäljelle, kun sota riistää ihmisyyden, särkee sielun ja tuhoaa maan, sillä sille pohjalle rakennetaan ja rakentuu tulevaisuus sodan jälkeen. Teos kuvaa kirjailijan suvun vaiheita 30- luvulta sotien yli 50-luvun alkuun saakka. Tapahtumat sijoittuvat Harluun, Tampereelle, Sortavalaan ja Helsinkiin. Esipuheet kirjaan ovat kirjoittaneet valtioneuvos, FL Riitta Uosukainen, europarlamentaarikko, kenraalimajuri (evp.) Pekka Toveri ja sotaveteraani Hannes Tuovinen.

Eri aikoja yhdistää elämän arvaamattomuus. Eletään vuotta 1920. Suomi on itsenäistynyt ja selvinnyt sisällissodasta. Liikemies Veltman matkustaa junalla tyttärensä kanssa kotikaupungistaan Tampereelta Karjalaan, niin kuin lukuisat ennakkoluulottomat tuohon aikaan orastavien unelmien ja rajattomien mahdollisuuksien perässä. Veltmanin perheen tulevaisuus kietoutuu koko maassa vallitsevaan toiveikkuuteen, samalla kun veren tahraama Suomi punnitsee demokratian arvoa. Teos kuvaa perheen vaiheita maamme itsenäisyyden varhaisina vuosina, jolloin demokratia otti ensiaskeleita, yhteiskunta kehittyi rivakalla tahdilla ja yhteen hiileen puhaltaminen oli itsestäänselvyys. Eri aikoja yhdistää elämän arvaamattomuus. Se, mikä elämässä tapahtuu kerran, voi tapahtua uudelleen.

Mikä herättää kauhua ja jännitystä ihmismielessä? Yleensä ajatellaan, että se on kasvoton väkivallantekijä, ehkä sarjamurhaaja. Heihin tavallinen kansalainen törmää kuitenkin ani harvoin. Sen sijaan tilanteet, joissa oikeusvaltio ei enää toimi ja jäät yksin vakavine ongelminesi tai tietosuojan takia et saa elintärkeää tarvitsemaasi tietoa alaikäisistä lapsistasi, ovat niitä, joihin meistä jokainen voi ja ehkä jo onkin törmännyt arjessaan. Äärimmilleen vietynä tämä tarkoittaa sitä, että väkivaltamonopoli ei enää ole valtion hallussa, jolloin oman käden oikeus leviää yhteiskuntaan. Aksi on moderni jännitysromaani, jossa selvitetään mitä kävi nuorelle tytölle eräiden juhlien päätteeksi. Samalla pureudutaan koulumaailman ja yhteiskunnan ongelmiin ja pohditaan kuka on vastuussa.

Elossa - Erään perheen historia -teos kysyy, mihin ihminen on valmis, jos vaihtoehtona on kuolema? Katja löytää autotallin laatikosta paketin, jossa on isän hänelle perinnöksi jättämä harvinainen kirja, F. M. Dostojevskin kirjoittama Karamazovin veljekset, venäjänkielinen alkuperäisteos vuodelta 1895 painopaikkana Pietari. Kirjan välistä löytyy musta-valkoinen sota-ajan valokuva, jossa Katjan isoisä seisoo lumisessa metsässä upseerinpuvussa, kivääri olalla ja karttalaukku vyötäisillä. Sekä kirja että valokuva ovat mysteeri, sillä Katja ja sisarensa Tuulia lähipiireineen ei niiden olemassaolosta ja merkityksestä tiedä mitään. Perheessä on salaisuuksia. Kirja ja valokuva johdattavat sisarukset ja muut sukulaiset historiaan. Alkaa selvittelytyö ja löydetyn tiedon valossa käsitys asioiden kulusta ja merkityksestä vaihtelee riippuen henkilöstä. Perhesuhteet alkavat säröillä, identiteetti järkkyy ja saa uusia ulottuvuuksia. Tarina kulkee vuoden 1918 ja nykyhetken välillä. Mitä on tapahtunut sisällissodan aikana vuonna 1918 Karjalassa sijaitsevassa Suistamon kylässä? Mitä päätöksiä on tehty, millä ehdoilla ja mihin hintaan? Mistä on vaiettu? Mitä tapahtuu, kun kohtalo on ihmistä voimakkaampi sisällissodan melskeessä? Ja miten tämä kaikki heijastuu nykypäivään?