Pitkään Italiassa asuneen Eija Tarkiaisen Jäälyhty on omaelämäkerrallinen romaani, jonka kantavat ajatukset ovat pienten ja suurten kulttuurierojen terästämiä, pohjoisen luonnon karaisemina ne kirkastuvat hitaasti, vähitellen, sukupolvien koettelemusten saatossa. Ideat punnitaan vaikeissa valintatilanteissa, joissa ihminen jää yksin itsensä kanssa elämän ydinkysymysten äärelle. Jäälyhdyn kerronta on charmikkaalla tavalla vanhahtavaa suomen kieltä, soinnukasta, aistiherkkää ja täsmällistä." Illallinen oli katettu tavan mukaan kodikkaaseen, suurten ikkunoiden piirittämään ruokasaliin. Daniel istui pitkän pöydän päätyyn ja pyysi minua istumaan toiseen päähän. Hän säkenöi, joidenkin silmissä epäilyttävästi, ja kertoi päätöksensä. Hiljaisuus. Juuri ennen myrskyn nousua luonto pysähtyy. Tuuli perääntyy ottaakseen vauhtia, taivas tiivistyy kerätäkseen lisävoimaa, pilvet kasvavat toisiinsa kiinni. Sitten jossain jyrähtää. Yhtä pyhän rauhan voi aistia juuri ennen aamun ensimmäistä valonkajoa: metsän eläimet hiljentyvät, aika seisahtuu, tuuli pidättää henkeä. Yhtäkkiä kaikkeus soi. Alkaako nyt uusi päivä vai tuhoisa rajuilma?" Eija Tarkiainen (s.1965) muutti Suomesta Italiaan 17-vuotiaana ja valmistui Torinon yliopistosta venäjän kielen ja kirjallisuuden maisteriksi. Italiassa hänet tunnetaan värikkäänä luennoitsijana aiheinaan terveys, hyvinvointi, ekologia, Suomen luonto, kirjallisuus ja Kalevala. Hänet muistetaan mm. slow food -liikkeen aktiivisesta edistämisestä Suomessa. Jäälyhty on Tarkiaisen ensimmäinen suomenkielinen kirja. Italiaksi häneltä on julkaistu teokset Contatto con la tua bellezza (Edizioni Sì, 2009), Libera la tua natura selvaggia (Uno editori, 2019) ja laaja artikkeli sekä runoja Marco Viscontin kirjassa Valore umano e natura in architettura (Libria, 2020).