Eira Poso

"Kirjoittaminen on minulle vaiva. Älä tule nyt, vaan keväällä. Minulla ei ole aikaa." Kuulostaa vuonna 2006 kirjoitetulta kirjeeltä. Teksti on kuitenkin työn rasittaman Michelangelon kirje sukulaispojalleen 1500-luvulla. Mitä Roomassa tapahtui tuohon aikaan? Tapaamme Tammi III:ssa monia merkittäviä kirjeen kirjoittajia alkaen vanhan ajan Egyptistä ja Babyloniasta. Keskiajan Englantiin pääsemme kurkistamaan Pastonien perheen kirjeenvaihdossa. Mitä kihlaus merkitsi 1400-luvulla? Entä huomenlahja? Mitä Thomas More kirjoittaa viimeisessä kirjeessään tyttärelleen mestauspäivänsä aattona? Entä millainen on hyvä kirje? Keats osasi sen kirjoittaa ja antaa jopa neuvoja burnoutin torjuntaan. Mitä Zola sai aikaan kirjoittamalla avoimen kirjeen Ranskan presidentille? Mitä modernin taiteen isä Cézanne etsi työssään? Miltä ensimmäinen suklaa maistui Aurinkokuninkaan hovinaisesta, kirjeitten kuningattaresta? Millaista oli portugalilaisen nunnan rakkaus? Entä Goethen? Mm. näitä kysymyksiä tarkastellaan tässä kirjassa. Kirjeet ovat arvokkaita muurinaukkoja menneiden aikojen ihmisten ja heidän tapojensa seuraamiseen. Onko meissä mitään muuttunut? Jääkö meistä jotakin kirjeitten kertomaa näiltä chattailun ajoilta? Kuolevatko kirjeet?

Euroopan Unionin pienin jäsenvaltio on Unescon suojelukohteista rikas Malta. Sen sijainti Välimeren solmukohdassa ja historian sattumukset tekevät siitä paljon kokoaan kiinnostavamman, idän ja lännen, kristinuskon ja muhamettilaisuuden kohtaamis- ja taistelupaikan. Tapahtumien jalustalle nousee johanniittain ritarijärjestö, joka sai vuonna 1530 keisari Kaarle V luvan vuokrata Maltan käyttöönsä yhden vuotuisen Maltan haukan hinnalla. Sopimusta on kutsuttu vasemman käden lahjaksi syistä, jotka selvinnevät Maltaa ja sen ritareita käsittelevän lukumatkan aikana. Maltan maaperä on karua, mutta sen 7000 vuoden historia on kertomus monivaiheisesta kehityksestä aina suvereenin itsenäisyyden saavuttamiseen 1979.

Lontoon Towerin, Valkoisen linnan, mustat korpit ovat ennustajalintuja. Tästä syystä niiden on pysyttävä ehdottomasti tietyllä linnan alueella. Mistä on kysymys? Entä mistä oli kysymys, kun karthagolaisten suuri sotapäällikkö Hamilkar karkotettiin Iberian niemimaalle? Kuka halusi tulla hänen mukaansa? Mitä merkitsee historiassamme päivämäärä maaliskuun Idus vuonna 44 eKr.? Miksi Canterburyn goottilaisessa katedraalissa on sen upeaan tyyliin täysin sopimaton Miekanpistomuisto-alttari? Kysymyksiä ja vastauksiakin löytyy säkillisiä Ison tammen juurilla kaivetuista Unescon listoilleen ottamista kallisarvoisista maailmanaarteista ja suojelukohteista. Löytyy paljon historiaa, faktoja ja hiukan pehmeää: fiktiota, myyttejä, legendoja. Näitä tarvitsemme mielikuvitusmaailmojemme rakentamiseen. Ja jotta me itseämme ja toisiamme paremmin ymmärtäisimme.

Kerrotaan, että Pyreneiden vuoriston solasta kuullaan vieläkin Olifant-torven kumea ääni, vaikka Kaarle Suuren rohkeimman ritarin kuolemasta on kulunut jo tuhat vuotta. Kun rutto saapuu kaleerilaivassa Italiaan, on Boccaccion aika viedä Decameronensa jutunmurjojat Fiesolen kukkulalle kertomaan mahtavat tarinansa jälkipolviakin naurattamaan. Elettiin vielä keskiaikaa. Uuden ajan kirjallisuuden helmien kirjoittajista on seuloutunut mukaan meillä jo tunnettujen Jane Austenin ja 400-vuotisen Cervantesin rinnalle joitakin vähemmän esillä olleita Euroopan huippuja: irvileukainen, mutta pohjimmiltaan vakavamielinen Rabelais, Englannin alkuperäisen Tom Jonesin isä Fielding, sisialainen Verga, Italian verismin edustaja muiden muassa.

Ison Tammen Juurelle mahtuu monenlaista elämää. Siellä tapahtuu paljon, mihin myös merkillisillä sattumilla on oma vahva osuutensa. Haarahaukkojen maassa soutaa pieni, kirkassilmäinen poika Niilillä omatekoisessa arkisssaan kuin suoraan historiasta esiin noussut pikku jumala, Iberian niemimaalla pitävät koiratkin siestaa päivän kuumimmalla hetkellä, Krakovassa sforzasukuinen mustasukkainen anoppi myrkyttää suloisen miniänsä, ja surun murtama nuori kuningas kävelee vaimonsa arkun jäljessä 800 kilometriä hautaamaan rakkaansa kotimaan multaan… Entä hurmaava Babylonian portto – mitä hänellä on tekemistä Lutherin pakopaikassa Wartburgin linnassa? Maailman peilit peilaavat katsojiaan ja kulttuurien juuret ovat kiedoksissa toisiinsa.

Ison Tammen Juurelle mahtuu monenlaista elämää. Siellä tapahtuu paljon, mihin myös merkillisillä sattumilla on oma vahva osuutensa. Haarahaukkojen maassa soutaa pieni, kirkassilmäinen poika Niilillä omatekoisessa arkissaan kuin suoraan historiasta esiin noussut pikku jumala, Iberian niemimaalla pitävät koiratkin siestaa päivän kuumimmalla hetkellä, Krakovassa sforzasukuinen mustasukkainen anoppi myrkyttää suloisen miniänsä, ja surun murtama nuori kuningas kävelee vaimonsa arkun jäljessä 800 kilometriä hautaamaan rakkaansa kotimaan multaan... Entä hurmaava Babylonian portto - mitä hänellä on tekemistä Lutherin pakopaikassa Wartburgin linnassa? Maailman peilit peilaavat katsojiaan, ja kulttuurien juuret ovat kiedoksissa toisiinsa.