Elina Jokinen

Elina Jokisen Kuningastalvi on haikeanhauska tarina katolta pudonneesta valmentajasta, taiteilijuudesta haaveilevasta lääkäristä, katajaan kapsahtaneesta pop-tähdestä sekä kitkerästä varhaiskasvattajasta, jotka etsivät itseään mutta törmäävätkin toisiinsa. Entinen mäkihyppylupaus, urheilukauppias ja nykyinen mentaalivalmentaja Jari-Sakari Joutsensaari liukastuu katolla lumitöitä tehdessään ja putoaa lumipenkkaan. Hänen tyttärensä Fanny ottaa erätauon työstään lääkärinä ja palaa lapsuutensa maisemiin katsoakseen isänsä perään ja paetakseen umpikujaan ajautunutta elämäänsä. Fannyn tytär päätyy samaan päiväkotiin, jossa Fanny oli itsekin lapsena ja jossa hän rakastui syntymäpäiväkaimaansa Onniin. Eikä se rakkaus ollut mitä tahansa rakkautta, vaan sellaista, jota on mahdotonta tuhota, tapahtuipa elämässä mitä tahansa. Ja mitä tahansa myös tapahtui, niin Fannylle, Onnille, Fannyn isälle kuin lapsia hoitaneelle päiväkotiharjoittelijalle, Armille. Entä nyt, kun näiden erilaisissa käännekohdissa rimpuilevien elämänonnensa etsijöiden polut jälleen risteävät vanhan päiväkodin pihalla? Kuningastalvi on romaani itseään etsivistä ihmisistä, jotka löytävät toisensa. Se soi sydämeen kuin iskelmä pikkukaupungin huoltoaseman jukeboksissa.

Minä olen Stella Julmala, ja tämä on minun tarinani. Saatoitte luulla, että kertoisin teille tänään tutkimuksestani, sen tuloksista tai siitä, miten väitöskirjani lopulta valmistui. Sen sijaan aion kertoa teille, kuinka minusta tuli yksi niistä, joilla naksahti. Kuinka minusta tuli yksi niistä, jotka päätyivät käsittämättömiin tekoihin. Stella Julmalalla pitäisi olla kaikki palikat järjestyksessä. Hän on mielekkäässä työssä tutkijana yliopistolla, hänellä on ihanteellinen perhe ja uskovaisen taustan tarjoama maailmankäsitys tukenaan ja selkänojanaan. Yllätysraskaus ja sen traaginen päätös saavat Stellan ymmärtämään, ettei hän täysin tunnekaan Antti-miestään sen enempää kuin itseäänkään. Yllättävästä paikasta löytynyt päiväkirja vie Stellan hänen isoäitinsä Maarian maailmaan kesään 1972 ja keltaiseen taloon, joka on täynnä ruusuja ja jossa punaruskeatukkainen kuningatar istuu valtaistuimellaan. Idyllin lasiin alkaa kuitenkin tulla murtumia, kun Maaria tajuaa miehensä, ärhäkän lestadiolaissaarnaajan, ajaneen sukutalon pahoihin velkoihin. Se kesä lähettää myös Stellan äidin Kristan omalle radalleen, jonka päässä on ura europarlamentaarikkona. Aivan kuten Armas-isoisä palasi vuonna 1944 sodasta kenttälapio olallaan, Krista haluaa tulla naiseksi, joka pelastaa koko maailman. Ja tässä sitä nyt ollaan. Elina Jokisen kunnianhimoinen esikoisromaani yhtä aikaa rakentaa Julmalan suvun historian myytiksi ja tuo sen kosketusetäisyydelle. Se on romaani hulluudesta, lestadiolaisuudesta, feminismistä ja perheiden vaietuista salaisuuksista, kaikkien perheiden. Siinä on tilaa myös myyrille ja oraville, kuten kaikissa puutarhoissa ja elämässä aina. Elina Jokinen on kirjallisuuden tohtori ja kirjoittamisen monialainen ammattilainen, joka haluaa omalla esimerkillään rohkaista ihmisiä suhtautumaan kriittisesti heitä muka sitoviin normeihin. Jokinen rakastaa tutkijoita, tuoreita kantarelleja ja avannosta nousemisen jälkeistä hyvän olon tunnetta. Jokisen tuulilasi saattaa olla säröinen, mutta tarinankertoja hän on sydänjuuriaan myöten. Samaan aikaan julkaistava fiktiivinen Päivä, jona Stella Julmala tuli hulluksi -teos ja Säröjen kauneus -tietokirja muodostavat yhdessä poikkeuksellisen kirjaparin. Kirjat ovat omia itsenäisiä kokonaisuuksiaan, mutta ne sopivat erityisen hyvin rinnakkain tai peräkkäin luettaviksi: kumpikin teos syventää toisen lukukokemusta ja avaa sisarkirjaansa uusia näköaloja. Tietokirja antaa lukijalle mahdollisuuden jäsentää ja käsitellä kaunokirjallisuuden herättämiä tunteita ja ajatuksia sekä auttaa lukijaa tekemään omaa elämäänsä koskevia oivalluksia. Fiktio puolestaan antaa mahdollisuuden saattaa tietokirjassa opittu sanattomalle tunnetasolle. Fiktio voi koskettaa lukijan psyykettä sellaisella tasolla, johon asioiden käsitteellistäminen ei yllä. Tässä kirjaparissa fiktion tehtävänä on osoittaa käytännössä se, miten tarinat toimivat, ja tietokirja ikään kuin sanoittaa sen, mitä fiktion äärellä tapahtuu.

En halua huudella näitä sanoja tyhjyyteen. Siksi olen ajatellut sinua. Olen ajatellut sinua, joka laillani arvostat sitä, että asiat ovat hallinnassa - ja kaikkein mieluiten juuri sinun hallinnassasi. Kuka sinä olet? Millainen on sinun tarinasi? Säröjen kauneus johdattaa etsimään omannäköistä paikkaasi maailmassa. Pääset oppimaan, miten tarinat toimivat: mitä ne saavat meissä aikaan ja miten ne rikkovat totutun tapamme käsittää aikaa ja elämänkulkua. Ei haittaa, vaikket olisi pohtinut tarinoiden olemusta aiemmin. Toisaalta mukaan sopii tulla, vaikka punoisit tarinoita työksesi. Kirja on kuin mielenjärjestelyn opas. Se auttaa löytämään yhteyden itseesi. Tavoitteena ei ole uusi minä vaan parantunut henkinen tasapaino ja ajatusten kirkastuminen. Matka on siitä erikoinen, että oikeastaan kyse ei ole eteenpäin menemisestä vaan itseesi palaamisesta sekä säröjen ja sisäisten ristiriitojen hyväksymisestä. Kyseessä on oman luontosi etsintämatka. Teos antaa välineitä ymmärtää kaoottista kokemustodellisuutta ja tarinoiden ongelmallista asemaa nykykulttuurissa. Se kertoo seikkaperäisesti, miten ihminen voi parantaa omaa ja yhteisönsä elämänlaatua kehittämällä omaa sisäistä tarinaansa. Elina Jokinen on kirjallisuuden tohtori ja kirjoittamisen monialainen ammattilainen, joka haluaa omalla esimerkillään rohkaista ihmisiä suhtautumaan kriittisesti heitä muka sitoviin normeihin. Jokinen rakastaa tutkijoita, tuoreita kantarelleja ja avannosta nousemisen jälkeistä hyvän olon tunnetta. Jokisen tuulilasi saattaa olla säröinen, mutta tarinankertoja hän on sydänjuuriaan myöten. Samaan aikaan julkaistava fiktiivinen Päivä, jona Stella Julmala tuli hulluksi -teos ja Säröjen kauneus -tietokirja muodostavat yhdessä poikkeuksellisen kirjaparin. Kirjat ovat omia itsenäisiä kokonaisuuksiaan, mutta ne sopivat erityisen hyvin rinnakkain tai peräkkäin luettaviksi: kumpikin teos syventää toisen lukukokemusta ja avaa sisarkirjaansa uusia näköaloja. Tietokirja antaa lukijalle mahdollisuuden jäsentää ja käsitellä kaunokirjallisuuden herättämiä tunteita ja ajatuksia sekä auttaa lukijaa tekemään omaa elämäänsä koskevia oivalluksia. Fiktio puolestaan antaa mahdollisuuden saattaa tietokirjassa opittu sanattomalle tunnetasolle. Fiktio voi koskettaa lukijan psyykettä sellaisella tasolla, johon asioiden käsitteellistäminen ei yllä. Tässä kirjaparissa fiktion tehtävänä on osoittaa käytännössä se, miten tarinat toimivat, ja tietokirja ikään kuin sanoittaa sen, mitä fiktion äärellä tapahtuu.