Elina Kahla

Elina Kahlan Gulagin viisas on aistivoimainen ja syvällinen romaani Pavel Florenskin elämästä. Tämä teologi, filosofi, matemaatikko ja sähköinsinööri tunnetaan Gulagin Leonardo Da Vincinä, joka yhdisti uskonnon, tieteen ja taiteen ainutlaatuisella tavalla.Teologi-filosofi, matemaatikko, sähköinsinööri ja keksijä Pavel Florenski (1882–1937) eli elämäänsä ennakkoluulottomasti, kurottautui aina olosuhteiden yläpuolelle ja etsi perimmäistä totuutta tieteestä ja Jumalasta. Hänet opittiin tuntemaan Gulagin Leonardo da Vincina.Elina Kahlan autenttisia dokumentteja ja kaunokirjallista kerrontaa yhdistelevässä romaanissa kuljetaan Florenskin ekstaattisesta lapsuudesta Kaukasian vuorilla matematiikan yliopisto-opintoihin Moskovassa. Vaiherikas elämä vie kuitenkin kirkolliseen akatemiaan. Luostarihaaveistaan huolimatta Florenskista tulee pappi, ja hän toimii kenttäpappina sairaalajunassa. Kommunismin aika ajaa suurperheen isäksi tulleen Florenskin suunnittelemaan Neuvostoliiton sähköistämistä neuvostojohtaja Lev Trotskin alaisuudessa.Mutta Neuvostoliitto oli tabujen maa. Oli nimiä joita ei saanut mainita, kirjoituksia joita varjeltiin salassa ja ihmiskohtaloita joista valehdeltiin. Viimeiset vuotensa Florenski tekee pakkotyötä vankileireillä, jatkaa tutkimuksiaan ja kirjoittaa kirjeitä perheelleen. Lopulta kirjeet ehtyvät ja on viimeisen tuomion aika.Levasovon syrjäisellä joukkohaudalla, tuhansien teloitettujen ”viimeisessä osoitteessa”, Elina Kahla törmäsi valokuvaan, josta katsoivat Pavel Florenskin kasvot. Kohtaamisesta tämä kirja sai alkunsa. Elina Kahla on Venäjän kulttuurin tutkija, joka on työskennellyt Moskovassa ja Pietarissa. Hän rakastui modernisti Marina Tsvetajevan runouteen ja on suomentanut venäläistä kaunokirjallisuutta. Kahlalta on aiemmin julkaistu mm. tietokirjat Tuli ja valo: kertomuksia pyhistä naisista (2010) sekä Petsamon marttyyri ja maailman pohjoisin luostari (2020). Gulagin viisas on Elina Kahlan ensimmäinen fiktiivinen teos.

Jäämeren kylmillä ja karuilla rannoilla Petsamossa sijaitsi maailman pohjoisin luostari. 1500-luvulla perustettu Petsamon ortodoksiluostari kukoisti läpi vuosisatojen, kunnes se syöksyi tuhoon talvi ja jatkosodan vuosina. Luostarin viimeinen johtaja pappismunkki Paisi koki marttyyrin lopun. Tähän asti salaisen venäläisen arkistomateriaalin pohjalta avautuu tarina siitä, mitä Petsamon veljestö joutui kokemaan ja mistä he elämänsä loppuun asti vaikenivat.FT, dosentti Elina Kahla on erikoistunut ortodoksisen kirkon kulttuuriperintöön sekä neuvostoajan vainojen jälkeiseen muistin politiikkaan. Hän on toiminut Suomen Pietarin instituutin johtajana ja työskentelee nykyisin Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutissa.

This collection of essays in honour of Professor Natalia Baschmakoff presents seventeen scholarly contributions to the study of Russian cultural history, literature, arts and society.The festschrift is divided into three sections: Rhythms of Culture, Approaches to Modernism, and National and Imperial Dimensions. Each article offers an individual scholarly gaze into a specific topic. The topics range from an historical survey of taste to essays on modernism, Orthodox church painting, women's writing, literary tourism, the cholera epidemic of 1892, nature preservation, and questions of national and imperial identity.The contributors are internationally known historians, literary scholars, and specialists in Russian studies. [A] truly historical examination of culture demands a survey of taste as well as of the immortal and eternal works that have survived the test of time. For modern Russia the keys to such an approach - digging for the ephemeral - are found in "society"- those who saw, read, or heard works of art and culture in each successive period; in the power of the state; and in national identity. - Richard Stites, Distinguished Professor of International Studies at Georgetown University