Erik Kruskopf

Kuvanveistäjä Eila Hiltusen (1922-2003) syntymästä tulee kuluneeksi 100 vuotta 22.11.2022. Materian runous - Eila Hiltunen 100 vuotta -näyttely on esillä Didrichsenin taidemuseossa 10.9.2022-29.1.2023. Näyttelyjulkaisu esittelee sukupolvensa kansainvälisimpiin taiteilijoihin lukeutuneen Hiltusen uraa 1940-luvulta 2000-luvun alkuun. Eila Hiltunen luonnehti kuvanveistäjää ”materian runoilijaksi”. Eri materiaalit pintakäsittelyineen korostuvat työskentelyssä ja tuovat esiin kuvanveistäjän näkemyksellisyyden. Taiteilijan tuotanto käsittää niin esittäviä kuin abstrakteja teoksia. Helsingissä sijaitseva Sibelius-monumentti on Hiltusen tunnetuin teos.

Kirja luo katsauksen suomalaiseen kuvataiteeseen 1940-1950-luvulla, jolloin perinne ja uudistumistarve kohtasivat rajulla mutta hedelmällisellä tavalla. Sotavuodet monine rajoituksineen leimasivat 1940-luvun alkuvuosia; näyttelytoiminta supistui ja materiaaleista oli pulaa. Samaan aikaan patriotismi korostui, ja taide pyrki antamaan oman panoksensa isänmaan puolustamiseen. Kun taiteilijoille sodan jälkeen avautui mahdollisuus matkustaa taiteen kansainvälisiin keskuksiin, myös suomalainen taide-elämä alkoi saada modernismin vaikutteita. Lokakuun ryhmä uudistui, syntyi Prisma-ryhmä ja grafiikka hyväksyttiin vihdoin tasaveroiseksi taiteenlajiksi. Kausi oli yksi suomalaisen taiteen kiinnostavimpia, ja 1950-luvulla käynnistyi kehitys, joka seuraavilla vuosikymmenillä muutti käsitykset taiteen päämääristä ja keinoista täysin.

Richard Ahlqvist (1938-2013) oli kuvataiteilija, joka kouluttautui alun perin arkkitehdiksi ja toteutti taiteellisia taipumuksiaan myös runojen, kuva-aforismien ja teatterin saralla. Piirroksissaan ja maalauksissaan hän kuvasi etenkin maisemia ja kaupunkimiljöitä milloin lähes fotorealistisesti, milloin abstraktisti ja milloin näiden välillä tasapainoillen. Kirja antaa elävän kuvan Richard Ahlqvistin taiteesta ja persoonasta.

Opintojen aloittaminen Porvoon lyseossa 1904 oli Ekelundin veljeksille elämys: siirtyminen Kangasniemen avoimesta maalaismaisemasta pikkukaupungin kaduille ja kujille teki molempiin lähtemättömän vaikutuksen. Rakennettu maisema, eteläeurooppalaiset historialliset kaupunkinäkymät ja arkisen arkkitehtuurin pelkistetyt muodot tulevat esille veljesten myöhemmällä taiteilijauralla. Ragnar Ekelund ammensi taidemaalarina ja runoilijana aiheita töihinsä niin lukuisilta ulkomaanmatkoiltaan kuin myös kasvavan Helsingin kaupunkikuvasta. Arkkitehti Hilding Ekelundin tunnetuinta kädenjälkeä ovat mm. Helsingin Taidehalli, Töölön kirkko ja Helsingin Olympiakylä. Teoksen artikkelit ovat kirjoittaneet taidehistorioitsija ft Erik Kruskopf ja professori emerita Riitta Nikula. Samalla julkaistaan heidän käymänsä kirjeenvaihto, joka avaa veljesten elämänvalintojen, kuivan huumorin sävyttämien persoonien sekä heidän esteettisten arvojensa yhteneväisyyksiä. Teos liittyy Amos Andersonin taidemuseossa syksyllä 2011 esillä olevaan näyttelyyn Katujen kertomaa - Ragnar ja Hilding Ekelundin maalauksellinen kaupunki.

Matti Warénin (1891-1955) syntymästä tuli marraskuussa 2001 kuluneeksi satakymmenen vuotta. Hänen elämäntyönsä oli valtavan laaja ja persoonallinen. Hänen maalauksensa hehkuvat värejä, kauneutta, syviä ajatuksia ja huumoria. Impressionismista ja ekspressionismista innostunut, Pietarista ja Pariisista vaikutteita ammentanut Warén on suomalaisen maalaustaiteen edelläkävijöitä. Hänet tunnetaan myös arvokkaasta teatterityöstään - hän toimi Suomen kansallisteatterin päälavastajana vuodesta 1927 aina kuolemaansa saakka. Salon taidemuseo järjesti Warénin kunniaksi näyttelyn hänen töistään vuosilta 1910-1940. Toimittaja Erik Kruskopfin teksti on käännetty ruotsista suomeksi, englanniksi ja ranskaksi.