Papyrukset kuuluvat mielikuvitusta kutkuttavimpiin historiallisiin dokumentteihin, joita menneestä maailmasta on säilynyt. Kaikkihan tietävät, mistä on kyse: jotenkin papyrukset liittyvät muinaiseen Egyptiin, faraoiden ja pyramidien arvoituksiin. Todellisuus on silti paljon laajempi, kiehtovampi ja moniulotteisempi. Aika, jolloin papyrukset olivat keskeinen asioiden kirjaamisen tapa, kattoi noin tuhannen vuoden jakson 300 eKr. - 700 jKr. pääosin itäisen Välimeren ja Lähi-Idän alueella: eri valtakuntia, valtakausia ja kulttuurisia virtauksia. Papyrusaineistoja on säilynyt runsaasti, ja niiden nojalla on pystytty muodostamaan varsin ehyitä käsityksiä eri elämänpiireistä tuolla mittavalla historiallisella ajanjaksolla. Kunhan niitä vain ensin opittiin lukemaan! Papyrusten aika avaa lukijalle tien maailmaan, jossa papyrus oli keskeinen kirjoitusmateriaali, ja maailmaan, jossa papyruksia tulkitaan ja tutkitaan. Se kertoo, miten papyruskaislasta valmistettiin kirjoitusalusta, kielistä, joilla papyruksille kirjoitettiin, ja valottaa erään Peteimuthes-nimisen pikkuvirkamiehen elämää. Kirjaan on koottu ja suomennettu myös runsaasti näytteitä alkuperäisistä kreikankielisistä teksteistä. Metodiikkaa koskevan osuuden johdosta se toimii myös suomenkielisenä johdatuksena papyrologian oppialaan.
